Marja Pajulahti: Ei ole ollut aikaa olla poissa Twitteristä

By |2018-09-18T13:36:35+00:00heinäkuu 5th, 2018|Haastattelublogit|

Tällä kertaa pääsin vaihtamaan ajatuksia johtajuudesta ja viestinnästä SOS-Lapsikylän toimitusjohtajan Marja Pajulahden kanssa. Marja teki 2 vuotta sitten hypyn järjestömaailmaan työskenneltyään 26 vuotta finanssialalla mm. Tapiola Pankin toimitusjohtajana. ”Olin töissä pankissa, vakuutusyhtiön vieressä olevassa pankissa sekä kaupan yhteydessä olevassa pankissa, joten toimiala tuli tutuksi.”

Järjestöissä ja yrityksissä samat lainalaisuudet

Marja ei näe siirtymisessään järjestöjohtajaksi mitään ihmeellistä. ”Samojen lainalaisuuksien edessä olemme. Järjestöissä puhutaan myös kumppanuuksista, asiakkaan etu on ykkösasia ja talousasiat ovat pöydällä”, kuvaa Marja yhtäläisyyksiä. Hän kokee voineensa tuoda johtamiseen enemmän struktuuria, avoimuutta sekä osaamista palveluiden tuotteistamisesta ja prosessien virtaviivaistamisesta.

Työtä kovien asioiden kanssa

”Toki hallitus oli rohkea valitessaan hakijan alan ulkopuolelta. Siihen sisältyi organisaatiollekin viesti, että muutoksia varmaan tulee tapahtumaan.” Marja havaitsi myös ennakkoasenteita – oletettiin, että pankkialalta tullut johtaja on tottunut keskittymään vain ”koviin” asioihin. ”Tämä ei sinänsä pidä paikkaansa, koska ihmisistä – asiakkaista ja henkilökunnasta – on jokaisessa organisaatiossa kyse. Itse asiassa täällä toimitaan todella kovien asioiden keskellä. Pankissa monista ongelmista selvittiin rahalla, nyt olemme tekemisissä yhteiskunnan haavoittuvimpien eli pienten lasten kanssa. He elävät olosuhteissa, joista heidän ei pitäisi tietää.”

Toimiympäristön muutos pitää hereillä

Toimiympäristön muutokset pitävät hereillä. Kaupungistuminen on voimakas trendi, joka vaikuttaa SOS-Lapsikylän tulevaisuuteen soten kanssa. Lasten ja perheiden hyvinvointihanke on lähtenyt jo elämään 18:lla eri maantieteellisellä alueella, ja SOS-Lapsikylä on monella alueella mukana kehitystyössä. Myös digitalisaatio muokkaa toimintaa. ”Lapset ja nuoret elävät somessa ja meidän täytyy ymmärtää sitä arkea. Pyrimme esimerkiksi muodostamaan vertaisverkostoja somen avulla.”

Työtä suurella sydämellä

Marja on huomannut, että järjestösektorilla ihmiset työskentelevät vahvalla intohimolla ja sitoutuneisuudella. Joskus myös tapa tehdä työtä on omintakeinen. Marja vie tekemistä siihen suuntaan, että löydetään erilaisia ja tehokkaita tapoja tehdä työtä yhdessä. Työn tarkoitusta tai merkitystä ei Marjan tarvitse painottaa. ”Kaikki osaavat sanoa mikä tekee meistä erityisen ja miksi tätä työtä tehdään.”

Suunvuoro lapsille ja nuorille

Muutoksessa ei haluta hävittää SOS-Lapsikylän tärkeitä juuria, mutta niiden eläminen muuttuvassa toimiympäristössä huomioidaan. Perheistä ja ammatillisista tiimeistä on muodostunut tärkeitä yhteisöjä. Lapsille ja nuorille luodaan työkaluja, jotta he pääsevät elämässään eteenpäin. Siitä käytännön esimerkkinä nuoret ovat pitäneet kuntien sosiaalityöntekijöille ja Lapsikylän työntekijöille koulutuksia siitä, miten heitä tulisi kohdella. Asiakkaille siis annetaan suunvuoro. Myös Marja on kohdannut työssään huonoissa oloissa eläneitä nuoria. ”On opettavaista ja haastavaa kertoa agendaansa 10-15 vuotiaalle, jotta viesti tulee ymmärretyksi. Se yleisö ei ole lahjottavissa.”

Arvot auttavat tulkitsemaan vaikeita tilanteita

Arvot ovat Marjalle tärkeitä. ”On oleellista tarkastella tapaa, joilla arvoja käsitellään arjessa.” Arvot ovat tarroina seinällä heti astuttaessa toimistoon sisään. Niistä käydään keskustelua, esimerkiksi rohkeudesta. ”Pohdimme paljon, oliko tekemämme mielestämme rohkeaa, pitäisikö meidän olla vähän rohkeampia.” Marja muistuttaa, että on paljon tilanteita, joihin ei ole voitu tehdä ohjeita tai sääntöjä. Niissä arvot auttavat tekemään tulkintoja.

Monikanavaista yhteiskunnallista vaikuttamista

Monikanavainen vaikuttamistyö on erityisen tärkeää, kun puhutaan lapsen oikeuksista. ”Yritämme lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä avata lastensuojeluun liittyviä virheellisiä käsityksiä.” Kaikki tahot eivät ole samaa mieltä asioista, mutta dialogiin pyritään koko ajan. ”Iso tavoite on, ettei SOS Lapsikylää tarvittaisi, vaan lasten biologisen kodin olot paranisivat niin, että lapsi voisi palata sinne.”

Hoitopäivien sijaan keskittyminen tuloksiin

Lastensuojelun kustannukset ovat Suomessa noin 1,1 miljardia euroa vuodessa. ”Haluamme selvittää vaikuttavuus-ketjujen kautta, tehdäänkö asioita, jotka aidosti vaikuttavat lasten ja nuorten elämään. Tulemme tarjoamaan keskitetyn johtamisen mallintamista kunnille ja sitä kautta tuloksia hoitopäivien sijaan. Tavoitteena on tehdä samalla rahalla enemmän.” Vaikuttavuudesta rakennetaan referenssitarinoita. Marja kokee SOS-Lapsikylän olevan siinä välissä rakentavaa ilmiönä synnyttävä tulkki.

Ei aikaa olla poissa Twitteristä

Lopuksi puhumme somesta johtajan työvälineenä. ”Moni sanoo, ettei ole aikaa olla Twitterissä. Minulle se on ollut valtavan hyvä työkalu verkostoitumiseen ja uuden oppimiseen. En tuntenut sosiaali- ja järjestöalojen asiantuntijoita. Twitter on ollut oiva tapa löytää, verkostoitua, oppia ja vaikuttaa. On myös hyvä muistaa, että itse valitsee ketä seuraa.” Marja kokeekin, ettei hänellä ole ollut viime vuosina aikaa olla poissa Twitteristä.

Jukka Saksi
toimitusjohtaja, KTT, MBA

+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
@JukkaSaksi

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA