Osana alkavaa Kuntajohtajatutkimusta, tapasimme taustoittavan haastattelun merkeissä Marianna Simon kanssa, joka toimii kunta-asioihin keskittyvänä toimittajana Keski-Uusimaassa. Marianna uutisoi pääasiassa Keravan kuntapolitiikasta, mutta myös naapurikunnista Järvenpäästä ja Tuusulasta. Tietysti hän seuraa myös muiden kuntien tapahtumia mielenkiinnolla.
Kuntajohtaja voi auttaa mediaa omalla viestinnällään
Käytimme keskustelumme pohjana mediallistumisen kuviota, jossa eri media-areenat linkittyvät toisiinsa. Marianna kertoo, että toimittajan näkökulmasta läpinäkyvästi ja aktiivisesti viestivä kunta ja erityisesti kuntajohtaja ovat erinomainen apu siihen, että media voi välittää tietoa lukijoilleen kunnan asioista. Aina ei ole mahdollisuutta kuntajohdon suoraan haastatteluun, jolloin heidän omat mediat, kuten blogit ja sosiaalisen median sisällöt auttavat ymmärtämään kuntajohtajan ajattelua. Pääosin kaikki kuntapäättäjät ovat tottuneita esiintyjiä kasvotusten, mutta digitaalisten viestintäalustojen käyttö vaihtelee kuntajohtajien välillä merkittävästi.
On tärkeää viestiä myös kunnan vaikeista asioista
Niistä kunnista on Mariannan mukaan haastavampaa kirjoittaa, joissa viestintä on vähäistä. Hänen mielestä kuntapäättäjän kasvollinen viesti on myös vaikuttavampaa, kuin esimerkiksi kunnan nimissä lähetetty tiedote. Marianna kertoo havainneensa, että kuntalaiset toivovat päättäjiltä henkilökohtaista ja aktiivista viestintää siitä, mitä asioita kunnassa suunnitellaan tehtävän. Jos tietoa on saatavissa vähän, syntyy helposti ajattelua, että on jotain peiteltävää ja asioista ”suhmuroidaan”. Erityisesti tarkoitusperiä pohditaan, jos kunnan virkamiesjohto ja poliitikot ovat näkyvästi vastakkainasettelussa. Mariannan mukaan kuntajohtaja, joka avaa ja taustoittaa asioita niin paljon kuin mahdollista, rakentaa samalla luottamusta kuntalaisia kohtaan. ”Jos on kunnan palveluksessa, olisi syytä pyrkiä avaamaan myös vaikeita asioita, koska niistä keskustellaan ja uutisoidaan eri media-areenoilla joka tapauksessa”, Marianna pohtii.
Kuntajohtaja voi vaikuttaa viestinnällään keskusteluilmapiiriin
Marianna pohtikin sitä, miksi kaikki kuntajohtajat eivät hyödynnä heille suotua viestintävaltaa. ”Kuntajohtaja on seutukunnassaan seurattu media, joka voi vaikuttaa yleiseen keskusteluilmapiiriin paljonkin. Jokaisessa kunnassa tapahtuu myös hyviä asioita, joten miksi jättää nostamatta niitä esille. Varsinkin hiljaisina hetkinä pienikin teko voi nousta uutiseksi myös mediassa ja sitä kautta levitä muihin media-areenoihin”. Keskustelimme myös siitä, miten jotkut kuntapäättäjät ovat jättäytyneet some-keskustelujen ulkopuolelle, koska niiden sävy on muuttunut niin negatiiviseksi. ”Haasteena on se, että jos kunnan päättäjät eivät osallistu keskusteluihin lainkaan, ei niiden sisältöihin voida vaikuttaa ja täysin väärät tiedot saattavat muodostua laajoissakin ryhmissä ”totuuksiksi”.
Uutisoiko media vain negatiivisista asioista?
Mediaa syytetään toisinaan negatiivisesta uutisoinnista. Siinä on Mariannan mielestä osittain perääkin. ”On totta, että hiljalleen tapahtuva myönteinen kehitys ei helposti päädy uutiseksi, sitä pidetään itsestään selvyytenä. Sen sijaan äkkiä esiin tuleva kriittinen teema herättää ja synnyttää keskustelua, siitä myös silloin uutisoidaan”. Marianna muistuttaa kuitenkin, ettei media voi olla tarttumatta myönteisiin ilmiöihin, kun ne tulevat tarpeeksi vahvasti esille. Kuntajohtajat voivat omalla viestinnällään vaikuttaa paljon siihen, mihin asioihin kuntaan liittyen kiinnitetään huomiota.
24/7 -aktiivinen viestijä voi polttaa itsensä loppuun
Kuntajohtajat ovat usein jatkuvan seurannan ja mielenkiinnon kohteina. Kuntajohtajatutkimuksessa tullaan selvittämään mm. kuntapäättäjien omaa jaksamista 24/7/365 -läsnäolopaineisiin, joita sidosryhmien taholta saattaa ilmetä. Marinanna tunnistaa teeman. Hän on toimittajana seurannut aktiivisia kuntajohtajia, jotka ovat tarjonneet kuntalaisille mahdollisuuden dialogiin eri viestintätavoin oikeastaan milloin vain. ”On hyvä kysymys, missä menee raja sen suhteen, että palvelee kuntalaisia hyvin, muttei polta itseään ja lähipiiriään loppuun.” Tutkimuksen tulosten jälkeen olemmekin syksyllä 2019 viisaampia sen suhteen, miten helposti lähestyttävä kuntajohtaja kokee viestinnän suhteessa omaan jaksamiseensa.
Hyvin viestivien kuntajohtajien markkina-arvo kasvaa
Keskustelimme myös siitä, onko kuntajohtajien valintakriteerit muuttuneet. Marianna näkee työssään, että useissa kunnissa on selkeästi alettu kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota rekrytointitilanteissa kuntajohtajakandidaattien viestintätapoihin- ja kyvykkyyksiin. Tehtävä nähdään niin keskeisenä kunnan elinvoimaisuuden ja luottamuksen rakentamisen näkökulmasta. Olimme siitä Mariannan kanssa yhtä mieltä, että kuntajohtajat voivat vaikuttaa taitavalla viestinnällään merkittävästi omaan markkina-arvoonsa. Laaja ymmärrys viestinnän merkityksestä auttaa myös johtamaan ja ajattelemaan kuntaa palvelevana mediana. ”Kunnat tarvitsevat hyvin viestiviä päättäjiä ja kiinnostus heitä kohtaan tulee kasvamaan”, uskoo Marianna.
Mikäli oman johtajuusviestinnällisen tyylin löytäminen kuntakentässä kiinnostaa, kannattaa hyödyntää maksuton kuntajohtajan viestintäopas. Lataa opas alla olevasta linkistä!
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
