Näyttää, että yhä useampi kunta on taloudellisissa vaikeuksissa ja valtiovallan päätökset vaikuttavat niihin vahvasti. Miten kunnat pärjäävät isojen muutosten keskellä?
Useat kuntajohtajat ovat jo löytäneet oman tavan viestiä
Kuntakentällä tarvitaankin näkemyksellisyyttä. Tunnen monia kuntajohtajia, jotka ovat löytäneet monikanavaisessa ympäristössä itselleen luontevan tavan viestiä. Heillä on oma ääni mediakentässä. Samoin Kuntaliittossa on aktivoiduttu viestinnän osalta avainhenkilövaihdosten jälkeen. Kuntien ääni kuuluu siis yhteiskunnallisessa keskustelussa aiempaa vahvemmin.
Jääkö kasvollinen viestintä vain kuntajohtajan harteille?
Suomessa on kuitenkin monta kuntaa, joista ei tiedetä kyseisen kunnan ulkopuolella juuri mitään. Näyttäisi myös, että useissa aktiivisten kuntajohtajien vetämissä kunnissa kasvollinen viestintä on jäänyt vain kuntajohtajan harteille. Toki kuntajohtaja on varsinkin pienemmissä kunnissa luonteva keulakuva, mutta yksi ”puhuva pää” sisältää myös riskejä. Ehkä muu johtoryhmä ei ole löytänyt omaa tapaansa viestiä tai sitten keskinäisiä roolituksia ei ole pohdittu. Laajempi kasvollinen viestintä toisi kuitenkin kunnille viestinnällisesti ”leveämmät hartiat” ja kyse olisi samalla riskienhallinnasta. Jos kunnan viestintä keskittyy vain kuntajohtajaan, otetaan suuri maineriski. On myös nähty tilanteita, joissa aktiivisesti viestivä kuntajohtaja siirtyy toisaalle ja kunnan medianäkyvyys romahtaa sen jälkeen dramaattisesti.
Kasvollinen ja näkemyksellinen viestintä mahdollistaa erottautumisen
Kun kuntien nettisivuja tarkastelee anonyymisti, on niitä vaikea erottaa toisistaan. Suurimmalla osalla on samankaltaiset palvelut, strategiat ja markkinointipuheet. Se on luontevaa, yrityksillä on samankaltainen haaste. Erottautuminen on mahdollista ihmisten kautta. Kunnat markkinoivat ja tiedottavat itsestään, mutta korostaisin tässä ajassa kasvollisuuden roolia. Yksilö on 6-8 krt organisaatiota kiinnostavampi, miksi sitä ei hyödynnettäisi enemmän myös viestinnässä? Mitä jos kunnissa panostettaisiin enemmän kasvolliseen viestintään valituissa kanavissa siten, että sisältö olisi näkemyksellistä ja arvopohjaista? Erityisesti roolituksissa kuntapäättäjien kohdalla, joille uudet asukkaat, yritysjohto ja muut yhteiskunnalliset päättäjät ovat tärkeitä kohderyhmiä.
Dialogia siitä, mihin kunta on matkalla
Kuntapäättäjät voisivat avata visioita tulevasta, hahmottaa muuttuvia toimintaympäristöjä, taustoittaa vaikeita teemoja ja kuvata riskejä sekä mahdollisuuksia, joiden äärellä kunnissa ollaan. Ne kiinnostaisivat varmasti investointeja, laajentumisia ja työllistämistä pohtivia yrityksiä. Myös uutta asuinkuntaa pohtivat perheet ovat kiinnostuneita siitä, minkälaisia tavoitteita potentiaalisilla kunnilla on, mihin ne ovat menossa. Jokaisen kunnan olisi hyvä pohtia, onko viestintää ajateltu palveluna esimeriksi kyseisille sidosryhmille? Helpottaako se niiden päätöksentekoa?
Arvoviestintä on kunnalle hyödyntämätön mahdollisuus
Kasvollisuus on myös osa vastuullisuutta ja sen ovat monet modernit johtajat hienosti oivaltaneetkin. Lisäksi arvojen esille tuominen on mahdollisuus, jota käytetään kuntakentällä melko vähän. Voiko kunnalla olla arvot, joiden pohjalta se erottautuu, tekee valintoja ja sitouttaa kuntalaisiaan? Tämän kysymyksen heittäisin kuntien päättäjille. Arvoista viestiminen on haasteellista, koska se mielletään helposti yleviksi markkinointilauseiksi. Taitavat viestijät kykenevät kuitenkin hyödyntämään arvoja päätöstensä perusteluina, jolloin ne muuttuvat konkreettisemmiksi ja hahmotetaan, että arvot edustavat valintoja. Kun arvot implementoidaan arjen johtamiseen, niiden toteutumista seurataan, niistä muistutetaan ja niistä viestitään, ne alkavat elää todeksi.
Johdonmukainen viestintä kasvattaa luottamusta
Vaikuttaminen edellyttää johdonmukaisuutta. Pörssiyhtiötutkimuksemme mukaan vain 16 prosenttia johtajista on asettanut itselleen viestinnällisiä tavoitteita. He erottuvat muista edukseen. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä tilanne on kuntajohdossa. Olen saanut sparrata yli 10 hyvin erilaisen, eri kokoisen ja maantieteellisesti eri paikassa olevan kunnan johdon kanssa. Toimintaympäristöt ovat erilaisia, mutta toiminnassa on kuitenkin tiettyjä lainalaisuuksia. Esimerkiksi se, että rakentava, johdonmukainen, kasvollinen ja proaktiivinen viestintä kasvattaa luottamusta. Sitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Proaktiivinen viestintä on myös kunnan maineen puolustamista
Passiiviset yritykset ovat alttiita mainekriiseille. Sama koskee kuntia. Proaktiivinen ja arvoista kumpuava viestintä turvaa kunnan mainetta. Silloin tulevaisuus otetaan enemmän omiin käsiin, eikä olla niin paljoa muiden aktiivisesti viestivien tahojen armoilla Kuntajohtaja on media, jolla on halutessaan megafoni kädessään. Nyt sitä kannattaisi käyttää taitavasti.
Tutkimus kuntajohdon viestinnän haasteista
Johtaja on Media! on tehnyt tutkimussuunnitelman kuntajohdon viestintätutkimuksesta. Siinä kartoitetaan kuntapäättäjien sekä keskeisten sidosryhmien kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten mediallistunut toimiympäristö vaikuttaa kuntiin. Tutkimus kartoittaa, miten kunnan viestintä on roolitettu ja kokeeko kuntajohto 24/7 viestinnällisiä läsnäolopaineita. Kuntakentällä pidetään tutkimusta tärkeänä ja siihen ollaan valmiita osallistumaan.
Tutkimuksen kumppaniksi on lupautunut keskeinen kuntakentän taho, mutta tutkimuksen aloittaminen edellyttää vielä toista kumppania. Mikäli edustat organisaatiota, joka olisi kiinnostunut osallistumaan kuntajohtajien viestintätutkimukseen kumppanina, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen ja kerron projektista lisää.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
