Kun aika ei riitä johtajuusviestintään

By | 2018-06-08T23:10:04+00:00 kesäkuu 8th, 2018|Artikkelit|

Mikä on suurin syy siihen, että johtaja ei viesti? Ylivoimaisesti suurimmaksi esteeksi viestimiselle koetaan aikapula. Tunne siitä, ettei aika riitä viestimiseen. Toiseksi suosituin syy on tunne siitä, ettei ole kiinnostavaa viestittävää. Nämä ovat kärjessä havainnoissamme johtajuusviestinnän sparrauksista.

Kuinka voit säästää viestinnälläsi aikaa?

Aika. Johtajalla on aikaa kaikkeen tärkeään. Reijo Karhinen ja Merja Ylä-Anttila painottivat Vehon johtajuusseminaarin puheissaan, että viestintä on johtajan ydintehtävä. Pointti on siinä, miten voisi viestiä niin, että sillä säästää aikaa jostain muusta? Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri säästi muutamalla päivittäisellä twiitillä jopa 3.000 vihaista sähköpostia kuukaudessa. Mikä on sinun tapasi säästää aikaasi?

Ihminen on kiinnostavampi kuin korporaatio

Lähtökohtaisesti ihmiset seuraavat ihmisiä. Kasvollinen viestintä on kokemuksiemme mukaan 6-8 kertaa kiinnostavampaa ja vaikuttavampaa, kuin organisaation profiilista lähtenyt viesti. Kasvollisuus rakentaa luottamusta. Sidosryhmät odottavat avainhenkilöiltä viestiä organisaation suunnasta, siitä mihin yhteisössä ja toimialalla ollaan menossa. Sitä kautta vahvistetaan myös ajatusjohtajuutta, otetaan ”ilmaherruutta”. Sillä taas vaikutetaan esimerkiksi asiakkaiden, työntekijöiden ja median kiinnostukseen.

Mitkä teemat organisaatiota askarruttavat?

Mistä löytää aikaa? Miettisin johtajana isoa kuvaa, mihin menee kuin huomaamattomasti omaa ja muiden avainhenkilöiden aikaa? Arvaisin, että useimmiten linjausten, suunnan ja kannanottojen selvittämiseen. Kun panostat aikaasi pohdittuun omaan kasvolliseen viestintääsi, säästät vastaavasti aikaasi vastataksesi jatkuvasti kysymykseen miksi? Miksi meidän yrityksemme tekee jotain ja jättää jotain tekemättä? On paljon muitakin kysymyksiä. Mitä ajattelen johtajana henkilöstölle tärkeistä teemoista? Millä tavoin  yrityksemme arvojen tulisi näkyä arjen valinnoissa? Minkälaista työn tekemisen kulttuuria kannatan? Mitkä ovat strategiset painopisteemme konkreettisina aiheina organisaation eri tasoilla? Siinä kysymyksiä ylimmälle johdolle ja samalla relevantteja sisältöaiheita. Pomolla on siis viestittävää ja paljon onkin.

Miksi-kysymyksestä miten-kysymyksiin

Viestimisen areenoiksi kannattaa valikoida ne, joissa tavoitat sidosryhmäsi parhaiten. Jossain organisaatiossa se on Yammer, jossain fyysiset kokoontumiset, jossain Twitter, vaihtoehtoja on lukemattomia. Kun viestintää ajattelee oleellisena osana johtamisjärjestelmää, ei sitä tarvitse erikseen tehdä vaikeksi. Kerrotaan kaikesta mitä voidaan, mielellään jo matkasta, eikä aina vain jostain valmiista. Mitä paremmin ihmiset tietävät, mitä johto ajattelee aiemmin mainitsemistani kysymyksistä, sitä  vähemmän menee aikaa miksi? -kysymykseen vastaamiseen. Tällöin organisaatio voi käydä enemmän dialogia kysymyksestä miten?

Tarvitaan mandaatti 

Johdon oma viestintä tarjoaa mandaatin ja sallimuksen, ehkä pienen velvoitteenkin, että viestiminen on osa työnkuvaa. Tällainen puhe ei ole uskottavaa, jos johto ei itse viesti. Siihen keskusteluun voi taas valjastaa mukaan esimerkiksi asiakaat ja kumppanit, jolloin aletaan synnyttämään firmaa eteenpäin vievää ilmiötä. Sitä ennen rohkaisen pohtimaan viestintätapaa, jolla säästät aikaasi?

Dialogista kesää!

@JukkaSaksi

jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

Kiinnostuitko? Pyydä yhteydenottoa