Mikä on painavin syy siihen, että johtaja ei viesti? Ylivoimaisesti suurimmaksi esteeksi viestimiselle koetaan aikapula – tunne siitä, ettei aika riitä viestimiseen. Toiseksi merkittävin syy on tunne siitä, ettei ole kiinnostavaa viestittävää. Nämä tekijät ovat havaintojemme kärjessä johtajuusviestinnän sparrauksista.
Kuinka voit säästää viestinnälläsi aikaa?
Aika. Johtajalla on aikaa kaikkeen tärkeään. Reijo Karhinen ja Merja Ylä-Anttila painottivat Vehon johtajuusseminaarin puheissaan, että viestintä on johtajan ydintehtävä. Kysymys kuuluukin, miten voidaan viestiä siten, että samalla säästää aikaa jostain muusta? Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri säästyi muutamalla päivittäisellä twiitillä jopa kolmelta tuhannelta vihaiselta sähköpostilta kuukaudessa. Mikä on sinun tapasi säästää aikaa?
Ihminen on kiinnostavampi kuin korporaatio
Lähtökohtaisesti ihmiset seuraavat ihmisiä. Kasvollinen viestintä on kokemuksiemme mukaan 6-8 kertaa kiinnostavampaa ja vaikuttavampaa kuin organisaation profiilista lähtenyt viesti. Kasvollisuus rakentaa luottamusta. Sidosryhmät odottavat avainhenkilöiltä viestiä organisaation suunnasta, siitä, mihin yhteisössä ja toimialalla ollaan menossa. Sitä kautta vahvistetaan myös ajatusjohtajuutta, otetaan ”ilmaherruutta”. Sillä taas vaikutetaan esimerkiksi asiakkaiden, työntekijöiden ja median kiinnostukseen.
Mitkä teemat organisaatiota askarruttavat?
Mistä löytää aikaa? Miettisin johtajana isoa kuvaa – mihin kuluu huomaamattasi omaa ja muiden avainhenkilöiden aikaa? Arvelisin, että useimmiten linjausten, suunnan ja kannanottojen selvittämiseen. Kun panostat pohdittuun, kasvolliseen omaan viestintään, säästät vastaavasti aikaasi vastataksesi jatkuvasti kysymykseen miksi? Miksi meidän yrityksemme tekee jotain ja jättää jotain tekemättä? On paljon muitakin kysymyksiä. Mitä ajattelen johtajana henkilöstölle tärkeistä teemoista? Millä tavoin yrityksemme arvojen tulisi näkyä arjen valinnoissa? Minkälaista työn tekemisen kulttuuria kannatan? Mitkä ovat strategiset painopisteemme konkreettisina aiheina organisaation eri tasoilla? Siinä kysymyksiä ylimmälle johdolle, ja samalla relevantteja sisältöaiheita. Pomolla on siis viestittävää ja paljon onkin.
Miksi-kysymyksestä miten-kysymyksiin
Viestimisen areenoiksi kannattaa valikoida ne, joissa tavoitat sidosryhmäsi parhaiten. Jossain organisaatiossa se on Yammer, jossain fyysiset kokoontumiset, jossain Twitter – vaihtoehtoja on lukemattomia. Kun viestintää ajattelee oleellisena osana johtamisjärjestelmää, ei sitä tarvitse erikseen tehdä vaikeaksi. Kerrotaan kaikesta mistä voidaan – mielellään jo matkasta, eikä aina vain jostain valmiista. Mitä paremmin ihmiset tietävät, mitä johto ajattelee aiemmin mainitsemistani kysymyksistä, sitä vähemmän menee aikaa miksi? -kysymykseen vastaamiseen. Tällöin organisaatio voi käydä enemmän dialogia kysymyksestä miten?
Tarvitaan mandaatti
Johdon oma viestintä tarjoaa mandaatin ja sallimuksen, ehkä pienen velvoitteenkin siitä, että viestiminen on osa työnkuvaa. Tällainen puhe ei ole uskottavaa, jos johto ei itse viesti. Siihen keskusteluun voi taas valjastaa mukaan esimerkiksi asiakkaat ja kumppanit, jolloin aletaan synnyttämään firmaa eteenpäin vievää ilmiötä. Sitä ennen rohkaisen pohtimaan viestintätapaa, jolla sinä säästät aikaasi.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
