Olen paljon keskusteluissa viestintävastaavien kanssa ja kohtaamisissa yleisin toive on löytää keinoja siihen, kuinka saada organisaation johto, esimiehet ja henkilöstö viestimään. Keräsin artikkeliin vinkkejä, joiden avulla on saatu parhaita tuloksia. Toivottavasti ne auttavat viemään organisaatiosi viestintää aktiivisempaan, yhteisöllisempään, avoimempaan ja palveluhenkisempään suuntaan.

MIKSI ON TÄRKEÄÄ ETTÄ JOHTO JA ASIANTUNTIJAT VIESTIVÄT? Kaikilla johtamisen sektoreilla on huomattu kasvollisen viestinnän merkitys. Yksilöt ovat paljon organisaatioita kiinnostavampia, uskottavampia ja helpommin lähestyttäviä. Ihmiset haluavat lähtökohtaisesti seurata toisten ihmisten viestiä, oli sitten kyseessä kuluttaja tai b2b-ympäristö. Taitavasti toteutettu persoonasta lähtevä viesti vaikuttaa niin myyntiin, työnantajakuvaan, luottamukseen kuin yleiseen maineeseenkin.

LÄHTÖKOHTANA MEDIALLISTUMISEN ILMIÖN HAHMOTTAMINEN. Olen huomannut, että kun viestintävalmennuksissa orientoidutaan teemaan mediallistumisen viitekehyksen kautta (kuva alla), saadaan yleiskäsitys siitä, miten viestimme eri media-areenoiden keskellä, miten areenat linkittyvät toisiinsa ja miten viestintä on muuttunut kahden henkilön välisestä keskustelusta verkostomaiseen digitaaliseen viestintäympäristöön. Usein valmennettavana on ryhmä, kuten hallitus, johtoryhmä tai myyntiryhmä. Monologin sijaan olen panostanut paljon dialogiin, jotta ryhmälle syntyy yhteistä näkemystä aiheesta ja toisilta oppimista kokemusten jakamisen kautta. Aiheesta tarkemmin videolla linkki.

TOP 10 -ESTEIDEN LÄPIKÄYNTI. Käyn aina viestintävalmennuksissa läpi sadoista valmennuksista keräämäni TOP 10 syyt siitä, miksi johtajat, esimiehet tai asiantuntijat eivät hyödynnä viestintää työssään. Erityisesti listaus toimii kun puhutaan omakohtaisesta some-viestinnästä sekä omien medioiden, kuten blogien, videoiden ja podcastien hyödyntämisestä. Listaus sisältää useimmiten valmennuksissa esiin tulleet syyt, jotka on koettu viestintää estäviksi. Usein puhutaan tunteesta, ettei ole aikaa viestintään. On myös erilaisia pelkoja siitä, että joutuu negatiivisten keskusteluiden kohteeksi tai ettei keksi mitään viestittävää. Kokemukseni mukaan kaikkiin esteisiin kannattaa suhtautua rakentavasti ja herättää valmennettavat oivaltamaan itse, ovatko syyt todellisia.

Viestintää estäviin pelkoihin voi tutustua katsomalla videon (5:53). 

VIESTINTÄÄ KANNATTAA AJATELLA PALVELUNA. 

Yksi viestinnän este erityisesti sosiaalista mediaa ajatellen on se, että se tuntuu päälle liimatulta. Yleensä ydinsyy on silloin se, ettei henkilö ole löytänyt itselleen luontevaa tapaa palvella tärkeimpiä sidosryhmiään viestinnän avulla. Kun esimiestyötä ja asiantuntijuutta ajattelee palvelutehtävänä, sekä hahmottaa miten henkilökohtainen viestintä on tärkeä osa työroolia, löytyy myös motivaatiota panostaa viestintään. Viestinnällä saavutetaan harvoin pikavoittoja – kyse on enemmän marathonista kuin 100 metrin juoksusta. On siis tärkeää hahmottaa viestinnän merkityksellisyys. Siihen voidaan vaikuttaa eniten organisaation johdon kautta. Se, mihin johto kiinnittää katseensa ja mistä puhutaan, yleensä kasvaa.

KAIKKI TARVITSEVAT TUKEA JA KANNUSTUSTA. On hyvä muistaa, että myös johtajat ja esimiehet tarvitsevat kannustusta, tukea ja rohkaisua. Erityisesti olen huomannut sen koskevan heitä, joilla on takanaan pitkä työura ja sitä myöden kokemukset työn muutoksesta saattavat olla suuriakin. Isot ikäluokat eivät ole syntyneet kännykkä kädessään, eivätkä tottuneet aloittamaan työuraansa digitaalisuuden maailmassa, kuten milleniaalit. He saattavat tarvita erilaista huomiota, ymmärrystä ja kannustetta siihen, että avaavat mielensä oppimaan ja oivaltamaan uutta. Onkin tärkeää, että työyhteisön kulttuuri ja arvot tukevat läpinäkyvyyttä, halua uudistumiseen sekä yhdessä tekemiseen siten, että jokainen voi kokea onnistuvansa.

VIESTINTÄ OSAKSI TYÖNKUVAA. Kokemukseni mukaan iso miina piilee siinä, että viestintää pyritään edistämään organisaatiossa liikaa kanava- tai sisältölähtöisesti. Jos ihmiset eivät hahmota viestinnän merkitystä omalle työlleen, eivätkä koe sen kuuluvan omaan työnkuvaan, ei saada pysyviä tuloksia. Työelämän hektisyys aiheuttaa paljon loppuunpalamisia, jolloin jos viestintätoimet koetaan ylimääräiseksi tehtäväksi normaalityön lisäksi, ei niihin luultavasti suhtauduta kovin myönteisesti. Siksi on tärkeää käydä yhdessä läpi työroolien muutosta. Jos viestintä koetaan tärkeäksi osaksi työtä, tulisi se sisällyttää tehtäväkuvaukseen, tulisi sitä huomioida, mitata ja palkita. Viestintätoimiin tulisi saada konkreettista tukea, koulutusta ja opastusta. Lisäksi siihen pitäisi allokoida aikaa.

LUE ARVOVALTA-KIRJAN HAASTATTELUITA

PIENIN TAVOITTEIN ETEENPÄIN. Mikään muutos ei onnistu kauaa, ellei sille olen johdon mandaattia. Sidosryhmät odottavat kaikilta organisaatioilta läpinäkyvyyttä, johdonmukaisuutta, proaktiivisuutta ja kasvollista viestintää. Odotetaan, että yhteisön arvot, kulttuuri ja asiantuntijuus tulevat kommunikoitua oikein. Se on jatkuvaa kehittämistä ja oppimista. Uskon itse pieniin toiminnallisiin tavoitteisiin. Niiden kautta päästään konkretiaan ja voidaan kokea onnistumisia. Se ruokkii halua oppia vielä paremmaksi viestijäksi ja sidosryhmien palvelijaksi.

Proaktiivinen, läpinäkyvä ja kasvollinen viestintä vahvistavat mainetta. Linkistä pääset lukemaan blogin:

Huonon maineen vahvistaminen on erityisesti pelkojen voittamista.

HALUATKO VAIHTAA KOKEMUKSIA AIHEESTA? Jos kipuilet edellä mainittujen aiheiden kanssa ja haluat keskustella niistä, sopii mainiosti. Ota vapaasti yhteys ja vaihdetaan kokemuksia. Yhteystiedot alla.

Jukka Saksi KTT, MBA

+358405018357

jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

Suomen aktiivisin viestijä teemoista #johtajuus, #arvot, #mediallistuminen ja #viestintä.

Sparraa johtoryhmiä, hallituksia ja asiantuntijoita. Auttaa työyhteisöjä kiteyttämään arvojaan ja viestimään niin, että se rakentaa luottamusta. Arvovalta-kirjan kirjoittaja. Tutustu sisältöihin: LinkedIn, Twitter, blogi, haastattelut, videot.

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

JAA ARTIKKELI SOMESSA!