Viime aikoina on paljon puhuttu someen liittyvästä negatiivisesta keskustelusta ja henkilöön menevästä someraivosta. Aika paljon keskustelu on liitetty Twitteriin. Arvioin tässä artikkelissa Twitterin muutosta ja pohdiskelen, mihin tarkoitukseen se parhaiten jatkossa voisi sopia johtajan ja asiantuntijan viestintätyövälineenä.

20.500 työhön liittyvää twiittiä

Olen itse käyttänyt Twitteriä 7,5 vuotta ja twiitannut noin 20.500 kertaa. Olen käyttänyt pääasiassa kanavaa työhöni liittyen, jolloin omat sisältöni ovat käsitelleet teemoja #johtaminen #viestintä #arvot #mediallistuminen #johtajaonmedia. Pääosin siis asiapohjaista, havaintojen, kokemusten, näkemysten ja tutkimusten jakamista, kommentointia ja keskustelun herättämistä. Sisällöt ovat olleet useimmiten kirjoittamiani blogeja, kuvaamiani videoita, jakamiani kuvia kohtaamisista tai ajatuksia päivän kokemuksista esimerkiksi viestintävalmennuksista tai puhekeikoista. Eli muutamaa viihteellisempää kokeilutwiittiä lukuun ottamatta kuivakkaa asialinjaa…

Twitter oli 6 vuotta sitten aktiivinen ja inspiroiva keskusteluympäristö

Muistelen aloittaneeni Twitterin käytön aktiivisemmin 2013 syksyllä, kun olin saanut väitöskirjani johtajuudesta valmiiksi. Ajattelin, että Twitter olisi hyvä kanava tutkimuksen tulosten ja havaintojen jakamiseen. Toivoin myös saavani sitä kautta synnytettyä keskustelua. Näin myös kävi. Muista monia erittäin inspiroivia keskusteluja, joita kävimme johtamisesta, asiantuntijuudesta, arvoista, luottamuksesta, työhyvinvoinnista, viestinnästä ja somen roolista johtajien työssä. Keskustelu oli aktiivista, jaettiin kokemuksia ja vinkkejä, tehtiin huomioita ja rohkaistiin aktiiviseen sisällöntuotantoon. Ehkä myös aika kultaa muistoja, mutta koin kaikkinensa Twitterin merkittävästi positiivisemmaksi ja keskustelevammaksi kuin nyt.

Rakentavasta dialogista yksisuuntaiseen toisten kritisointiin

Mitä on sen jälkeen tapahtunut? Ei minulla mitään ehdotonta analyysia muutoksesta ole, mutta näyttäisi siltä, että monen twitteristin mielestä kanavan kulttuuri on muuttunut aika paljon. Nykyisin näkee paljon negatiivisia avauksia, voimakastakin henkilöön menevää kritiikkiä ja suoranaista vihapuhetta. Näyttää, että moni haluaa käsittää rakentavatkin ja vilpittömästi toteutetut avaukset väärin. Toki edelleen Twitteristä löytyy paljon hyvää sisältöä, fiksua keskustelua ja toista kunnioittavaa kommentointia, vaikka asioista oltaisiin eri mieltä. Negaatio näyttää kuitenkin ylittävän olemassa olevan ”kuplan” uutiskynnyksen, jolloin muutos vuosien saatossa on aika selvästi nähtävissä.

Sisällön laatu muodostuu siitä keitä seuraat

Luulen, että jokainen aktiivisesti Twitteriä käyttävä ”kuplaantuu” jollain tavoin, mikä on aivan luonnollista. Kanavan sisällön laatuhan muotoutuu pitkälti sen kautta, keitä siellä seuraa. Itse tein alusta lähtien valinnan, että seuraan vain heitä, jotka haluavat viestiä rakentavaan sävyyn. Se tarkoittaa toisten kunnioittamista ja asiallista viestimistä, oli teema sitten mikä tahansa. Siitä huolimatta saan osani negatiivisesta keskustelusta. Suurimmaksi osaksi se näyttäytyy kommentteina seuraamiani tahoja kohtaan. Joskus olen itsekin saanut ala-arvoisia kommentteja, joita en ole mielestäni ansainnut, koska en ole halunnut viesteilläni toisia loukata. Jokainen kuitenkin näkee keskustelut omista lähtökohdistaan ja toimii niiden mukaisesti. On myös hyvä muistaa, että jotkut haluavat tieten tahtoen loukata toisia. Syistä on varmasti monia.

Kenellä on vastuu viestien sisällöistä?

Onko monen havaitsema muutos Twitterin syytä? En lähtisi syyttämään viestintäalustaa siitä, jos sisältö on huonoa. Eikös ole jokaisen Twitteriä käyttävän vastuulla, minkälaista sisältöä jakaa, mistä sisällöistä tykkää, miten kommentoi ja minkälaisia avauksia tekee? Olisiko niin, että Twitter on vain helppo tapa purkaa oma pahaa oloa, epävarmuutta, näköalattomuutta jne? Ihmiset ovat kai kautta aikojen sanoneet asioita suoraan ja haukkuneet toisia osapuolia. Somen kautta kommentit vain tulevat paljon laajempaan tietoisuuteen. Ehkä ihminen ei ole muuttunut, mutta pitäisikö muuttua, koska some tekee elämästämme kaikilta osin paljon läpinäkyvämpää? Pitäisikö enemmän pohtia sitä, miten viestintämme esim. Twitterissä vaikuttaa maineeseemme? Ainakin jos toimii johtajana tai asiantuntijana ja haluaa edistyä työurallaan, suosittaisin miettimään, minkälaisen digitaalisen jalanjäljen itsestään jättää.

Sopiiko Twitter paremmin ammatillisiin keskusteluteemoihin?

Kallistuisin pohdinnan pohjalta löyhään loppupäätelmään, että ehkä Twitter soveltuu paremmin ammatillisen sisällön jakamiseen, kuin viihteelliseen käyttöön. Tässä tapauksessa tarkoitan erilaisten organisaatioiden johtajia. Kun twiittailee ns. tylsistä työhön liittyvistä aiheista, ei saa niin paljoa näkyvää huomiota, mutta kommentit ovat pääosin rakentavia. Ainakaan omat sisältöni eivät hirveästi intohimoja aiheuta, jolloin säästyy myöskin negatiivisilta debateilta. Jos sen sijaan lataa teesejään voimakkaita mielipiteitä herättävistä teemoista kuten #uskonto #politiikka #maahanmuuto #tasaarvo #urheilu jne, saa myös voimakkaita tunneperäisiä kommentteja osakseen. Moni pelkää kertoa enää omia mielipiteitään lainkaan, koska on kokenut niin kovaa kohtelua.

Jokainen valitsee tyylinsä viestiä itse

Jokainen viestijä voi vaikuttaa itse siihen, minkälaiseksi mikin viestintäkanava muotoutuu. Edelleen näen, että Twitter tarjoaa johtajille ja asiantuntijoille erinomaisen kanavan, jonka kautta voi palvella sidosryhmiä ja saada itse paljon hyötyä. Jokainen valitsee myös oman tapansa viestiä. Itse haluan olla rakentava, enkä halua loukata ketään tahallisesti. Se on valinta, jota on monesti vaikea noudattaa. Mutta kun sen on sanonut ääneen, tulee sitä noudatettua kuuliaisemmin. Tähän mennessä en ole kokenut saaneeni siitä tavoitteesta muuta kuin positiivista itselleni. Kannustan jokaista kiteyttämään omat arvot ja sen mukaisen tavan viestiä. Se helpottaa arjen valintoja.

Testaa oma arvojohtajuutesi!

Oma kokemus on, että arvojen kiteyttäminen ja niistä viestiminen on aika haastavaa. Sitä täytyy harjoitella. Mikäli aihe kiinnostaa, suosittelen testaamaan omaa arvojohtajuutta. Anonyymissä testissä kysytään 10 kysymystä arvoista. Saat palautteen heti sekä vinkkejä arvojohtajuuteesi. Linkki anonyymiin testiin alla.

Testaa oletko arvojohtaja

Jukka Saksi
toimitusjohtaja, KTT, MBA

+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
@JukkaSaksi

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA