Kriisiviestinnän suurin haaste on, että ei tunnisteta ajoissa somessa tapahtuvaa eskaloitumista ja reagoidaan paniikissa. Tärkein onnistumisen edellytys kriisiviestinnälle on hyvä roolitus. Se, että organisaation asiantuntijat ovat käytettävissä ja viestivät itsekin aktiivisesti.

Viestijäyhteisö tuotti arvo- ja viestintävalmentaja Jukka Saksin ja osallistamisen asiantuntija Jussi Simolinin fasilitoimassa yhteiskehittämisessä yli 100  moniäänistä vastausta. Niistä muodostui Innoduelia hyödyntäen kriisiviestinnän suurimmat haasteet ja parhaat käytänteet.

Tavoitteena jakaa rohkaisua ja oivalluksia

Saksin mukaan tavoitteena oli herättää rakentavaa pohdintaa siitä, miten kriisiviestintään voidaan valmistautua ja miten siinä voidaan onnistua niin, että viestintä rakentaisi luottamusta. ”Korona opetti viestijöitä paljon ja nyt sodan heijasteet luovat kriisiviestinnälle uusia haasteita.”

Kriisiviestinnän TOP 6 suurimmat haasteet

1. Ei tunnisteta ajoissa somessa tapahtuvaa eskaloitumista ja reagoidaan paniikissa.
2. Se että hoidetaan seurauksia eikä syitä.
3. Organisaatioiden väliset kiistat luotettavan viestinnän esteenä
4. Luotettavuus, neutraalius ja tasapuolisuus jäävät helposti nopean somekiihkon jalkoihin.
5. Varautuminen kriiseihin proaktiivisesti, ennakoiden ja miettien kriisitilanteiden viestintästrategia ennalta.
6. Odotukset reagoinnin nopeuteen ovat kovemmat kuin koskaan.

TOP 6 vinkit onnistuneeseen kriisiviestintään

1. Hyvä roolitus. Organisaatiomme asiantuntijat ovat käytettävissä ja viestivät itsekin aktiivisesti.
2. Viestinnän tilannekuvaa täytyy seurata ja analysoida, jotta voidaan viestiä strategisesti ja hallita siten kriisiä.
3. Varmista että olet ymmärtänyt oikein mitä toinen sanoo, vaikka toistamalla.
4. Viestinnällä on koko työyhteisön tuki ja mandaatti takana. Se helpottaa, kun voidaan reagoida nopeasti.
5. Älä oleta, ota selvää.
6. Pyri ennakoimaan jatkuvasti, että mikä ongelma voisi olla huomenna edessä ja viestiä siitä proaktiivisesti.

Arvokärjistymät haastavat kaikkien organisaatioiden viestintää

Sodan heijastamat arvojen kärjistymät näkyvät jo monien organisaatioiden viestinnässä. Sidosryhmät, kuten asiakkaat, yhteistyökumppanit, media ja henkilöstö, tekevät vahvoja tulkintoja arvoihin ja vastuullisuuteen liittyen. Boikotteja on nähty paljon ja some-kanavat ovat täynnä kriittisiä kannanottoja yritysten Venäjä-kytköksiin liittyen. Saksi ennustaa, että seuraavaksi kritiikki kohdistuu valtioon ja kuntiin.
”Näyttäisi, että yritykset ovat olleet arvokärjistymien ensisijainen kohde. Ennustan, että seuraavaksi tarkempaan syyniin joutuvat omistajatahot, kuten valtio ja eläkeyhtiöt. Myös kuntien ja oppilaitosten yhteistyöt Venäjällä toimivien yhteisöjen kanssa joutuvat kritiikin kohteeksi ja niihin olisi tärkeä varautua ennakoivasti.”

Lähtölaukaus työyhteisökohtaisille viestinnän käytänteille

Yhteiskehittäminen oli Saksin mukaan yksi lähtölaukaus laajemmalle työyhteisöjen viestinnän kehittämiselle. ”Olemme toteuttaneet Innoduelin kanssa 20 yhteistyöprojektia eri organisaatioissa ja havainneet, kuinka tärkeässä roolissa osallistaminen nyt on. Mitä vaikeampi kriisi, sitä johdonmukaisempaa viestinnän ja arvoympäristön tulkinnan sekä konkreettisten viestintätoimien tulisi olla. Se ei onnistu ilman aktiivista vuoropuhelua organisaatiossa, jolloin kaikki tietävät viestinnän painopisteet, sävyn ja roolitukset.”

Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI

”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).

Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.