Suomalainen media ja some täyttyvät tällä hetkellä sotaan liittyvistä uutisista sekä suomalaisten organisaatioiden Venäjä-kytköksistä.
Venäjä-kytköksistä halutaan tietoa
Sotatilanne keskellä Eurooppaa on tietysti shokki ja aiheuttaa laajasti erilaisia tunteita, jotka ryöpsähtävät pintaan helposti erityisesti some-keskusteluissa. Tuskin kukaan johtajakaan on niille täysin immuuni.
Ihmiset haluavat tietää, mitä Venäjän kanssa yhteistyötä tekevät tahot aikovat tässä tilanteessa tehdä. Esimerkiksi jääkiekkojoukkue Jokerit, joka on ehkä Suomen tunnistetuin ja puhutuin jääkiekkoseura. Se tiedotti juuri Jari Kurrin nimissä lyhyesti jättävänsä KHL-kauden kesken. Reaktioita seuraamalla näyttäisi siltä, että moni olisi odottanut koko KHL:stä irtautumista ja kritisoi myös päätösten hitautta.
Mediallistunut ympäristö vaatii jatkuvaa dialogia
Sellaisen havainnon olen tehnyt viestintä- ja arvovalmentajana, että viimeisten muutaman vuoden aikana odotukset viestinnän nopeudesta ovat ylipäätään kasvaneet. Informaatiotulva on niin massiivinen, että kriittiset ulostulot ja mahdolliset negatiiviset mainevaikutukset syntyvät muutamassa tunnissa.
Jokerien kohdalla tilanne oli nopea, sillä kun Putin aloitti hyökkäyksen, nousi jo aiemmin puheenaiheena ollut Jokerien KHL-rooli ja Venäjä-kytkökset keskusteluun samantien. Mediassa ja somessa vaadittiin nopeita kannanottoja ja konkreettisia toimia. Barona toimi tilanteessa nopeasti ja tiedotti irtautuvansa Jokereiden sponsoroinnista sekä Hartwall Areena-yhteistyöstä. Pian saman päivän aikana ainakin kolme muuta sponsoria ilmoitti vetäytyvänsä yhteistyöstä Jokereiden kanssa. Jokereiden tiedotuslinja oli kuitenkin vaitonaista ja se taas antoi kriitikoille vettä myllyyn.
Arvojen selkeys ja kyky viestiä keskeneräisyydestä
Uskon, että pelkästään juridiset kysymykset liittyen monimutkaisiin sopimuksiin, vievät aikaa ja vaikeuttavat Jokereiden, kuten muidenkin Venäjä-kytköksiä omaavien tahojen päätöksiä. Sitä suuri yleisö ei kuitenkaan näe, vaan vaatii nopeita toimia, koska kokee tilanteessa suurta arvoristiriitaa ja epäoikeudenmukaisuuden tunteita. Tämänkaltaisissa tilanteissa nousee kaksi asiaa todella tärkeiksi; organisaation arvojen selkeys ja kyky viestiä keskeneräisyydestä.
Kun tilanne on kompleksinen, jolloin missä tahansa päätöksessa joku osapuoli on siihen tyytymätön, nousevat arvot erityisen tärkeään rooliin. Ne antavat selkänojaa vaikeisiin päätöksiin. Kriisitilanteet tuovat esiin myös sen, ovatko arvot olleet aitoja vai enemmänkin mainoslauseita. Tai onko organisaatiolla lainkaan täsmennettyjä arvoja?
”Miten päätöksemme heijastaa arvojamme ja vastuullisuuttamme?”
Venäjä-kytköksiin, vastuullisuuteen ja arvoihin liittyvä keskustelu ei jää tähän. Ennustan, että tulemme näkemään laajamittaista aiheiden pöyhimistä ja luultavasti siihen tulee liittymään myös ylilyöntejä.
Organisaatiot ja kuluttajat tekevät yhä enemmän arvopohjaisia valintoja ja se on tärkeä jokaisen tilanteeseen liittyvän organisaation tunnistaa. Tärkeä kysymys päätöksiä suunnitellessa on, ”miltä tämä näyttää ulospäin ja miten se heijastaa arvojamme ja vastuullisuuttamme?”
Toivon ukrainalaisille voimia vaikeassa tilanteessa, eri osapuolille kykyä tehdä arvovalintoja ja meille kaikille tahtoa rakentavaan dialogiin aiheeseen liittyen.
Aiheeseen liittyen: Sota pakottaa suomalaisetkin yritykset selkeyttämään arvonsa
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
