Suurissa sote-yrityksissä on nähty viimeisen kahden kuukauden aikana merkittävä viestintäkulttuurillinen muutos. Kriisi on pakottanut yhtiöt läpinäkyvämpään, proaktiivisempaan ja kasvollisempaan viestintään. Suuntaus on välttämätön yhteiskunnallisen työrauhan saavuttamiseksi.

”Sote-sektorin johtaminen ja sitä myöden sote-organisaatioiden viestintä ei ole ollut erityisen avointa”, kuvastaa johtajuusviestinnän valmentaja Jukka Saksi lähtötilannetta. ”Kaikki sote-organisaatioiden viestintävastaavat painivat sen haasteen kanssa, että miten paljon voidaan asioista kertoa vaarantamatta yksityisyydensuojaa. Kuitenkin suurin este avoimuudelle on vahva johtamiskulttuuri, joka on perinteisesti kannustanut enemmänkin tiedon panttaamiseen kuin sen jakamiseen”, arvioi Saksi.

Saksi on havainnut erityisesti suurissa vanhuspalveluita tarjoavissa yrityksissä merkittävää kulttuurillista muutosta. ”Oma kokemukseni on, että kulttuuri muuttuu aidosti vasta avainhenkilöiden vaihdosten yhteydessä ja se on koronakriisin lisäksi varmasti toinen keskeinen tekijä näkyvälle muutokselle.” Hän nostaa esille Attendon Suomen toimitusjohtaja Virpi Holmqvistin ja Esperi Caren HR- ja viestintäjohtaja Maria Pajamon. ”Isot hoivayhtiöt ovat panostaneet näiden henkilöiden kautta kasvolliseen, proaktiviiseen, avoimeen ja arvopohjaiseen viestintään. Sisällöissä on kerrottu paljon aiempaa avoimemmin siitä, miltä kriisissä työskentely tuntuu, miten asioihin on varauduttu ja kuinka haasteesta selvitään eteenpäin. Viestintäkanavina on käytetty pääosin blogeja, some-päivityksiä sekä avoimempaa linjaa median kanssa.”

Saksin mukaan on tärkeää, että erityisesti kriisiaikana viestin takana on jonkun avainhenkilön kasvot. Sitä kautta sisältöihin saadaan inhimillisyyttä, empatiaa ja vastuullisuutta. Myös paljon puhutut arvot konkretisoituvat paremmin. ”Nyt sote-organisaatiot tarvitsevat sidosryhmiensa luottamusta pitääkseen yllä työrauhan. Rohkeampi viestintä on myös tärkeä osa työnantajamielikuvaa. Isot yhtiöt ovat siirtyneet pinnankiillottamisestaan kohti realistisempaa ja nöyrempää viestintää. Kyseessä on strateginen päätös ja arvovalinta. Uskon, että sidosryhmät palkitsevat sen.”

Pienemmissä sote-yrityksissä Saksi on nähnyt avoimempaa viestintää jo kauemmin. Esiin nousevat Luonan Suvi Salonen, joka on palvelujohtajana laittanut itsensä rohkeasti likoon kertoessaan aktiivisesti vastaanottokeskusten korona-tilanteesta. Foibekartanon toimitusjohtaja Ulla Broms on viestinyt pidemmän aikaa siitä, että vanhuus ei ole sairaus ja vanhukset saavat halutessaan näkyä. Wilhelmiina-kodin toimitusjohtaja Minna Saranpää on organisoinut hoitokotinsa pihalle konttia, joissa omaiset voisivat tavata turvallisesti vanhuksia.

Saksi uskoo, että epidemia vauhdittaa sote-sektorin viestinnällistä muutosta. ”Yhteiskunta ei hyväksy enää pelkkää reaktiivista korporaatiotiedottamista, vaan haluaa vastuullisempaa johtajuusviestintää. Aivan kuten etäpalaverit ovat muutamassa viikossa muodostuneet luontevaksi osaksi johtamisjärjestelmää, myös modernista johtajuusviestinnästä rakentuu normi, josta ei voida enää palata takaisin vanhaan. Osa sote-sektorin johtajista löytää itselleen luontevia tapoja avoimempaan viestintään ja osa tulee siirtymään muihin tehtäviin”, Saksi ennustaa. Hänen mukaansa edellä mainitut tahot luovat osaltaan kulttuurillista muutosta.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Jukka Saksi     

KTT, MBA, viestintäkonsultti

+358405018357

jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

Auttaa työyhteisöjä kiteyttämään arvojaan ja viestimään luottamusta herättävästi. Konsultoi osallistumisen prosesseissa. Arvovalta-kirjan kirjoittaja. Tutustu sisältöihin: LinkedIn, Twitter, blogi, haastattelut, videot.

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA