HALUAN KESKUSTELLA KRIISIVIESTINNÄSTÄ

Korona-virus on nyt kaikkien huulilla ja siitä saa tietoa kaikista mahdollisista medioista, mutta mitä Korona oikeasti meille tarkoittaa? Myönnän, että en itse ole saanut selkeää käsitystä siitä, miten Koronaan tulisi suhtautua. Mikä tieto on oikeaa?

KORONAAN LIITTYVÄSSÄ VIESTINNÄSSÄ ON KAKSI ÄÄRIPÄÄTÄ. Kärjistettynä omien havaintojeni perusteella sote-ammattilaiset suhtautuvat aiheeseen pragmaattisesti ja viestintä perustuu faktapohjaiseen tiedottamiseen. Toisessa ääripäässä ovat aktiivisesti viestivät, ei-sote-ammattilaiset, joiden viestinnässä on enemmän tunnetta, arvailua ja ehkä huomionhakuisuuttakin. Näiden välissä on sitten paljon erilaista sisältöä, jolloin mediaympäristöä seuraamalla on vaikea saada selkeää käsitystä Koronan todellisesta luonteesta.

KORONA VAIKUTTAA JO JOKAISEEN ORGANISAATIOON vähintään heijastevaikutusten kautta. Harva yhteisö ei jollain tavoin kohtaisi sitä. Lentoja ja erilaisia kokoontumisia on peruttu, alueita on laitettu karanteeniin. Muutokset näkyvät myös pörssikursseissa ja yleisessä luottamuksen tasossa. Yritykset joutuvat reagoimaan asiakaskäyttäytymisen muutokseen. Emme voi tietää, mihin tilanne kehittyy. Siinä mielessä jokaisen organisaation hallituksen ja johtoryhmän täytyy ottaa jonkinlainen kanta Koronaan. Millä tavalla suhtaudutaan ja miten varaudutaan? Itselle tilanne on tullut eteen siinä mielessä, että olen varautunut toteuttamaan viestintäkoulutuksia asiakkaiden tilanteen huomioiden enemmän ”etänä”.

USEIN HR ON LUONTEVA TAHO, jolle Koronan kaltainen yhteiskunnallinen haaste lankeaa työyhteisöissä koordinoitavaksi. Henkilöstöllä on tarve tietää asioista ja kysymyksiä nousee niin sairauspoissaoloista, kokoontumisista kuin matkustamisohjeistuksista. HR:llä on luonteva yhteys esimerkiksi työterveyshuoltoon. Joissain tilanteissa tarvitaan rauhoittelua, joissain selkeitä toimintaohjeita ja varautumissuunnitelmia. Kyse on kuitenkin jonkinasteisesta kriisiviestinnästä. Tilanteet vaihtelevat ja tärkeää on, että HR toteuttaa tehtäväänsä yhteistyössä viestinnän kanssa. Koronan kaltaiset yhteiskuntaa haastavat ilmiöt eivät varmasti jää tähän.

EN OLE SOTE-ALAN ASIANTUNTIJA, joten pidättäydyn antamasta virukseen liittyviä neuvoja. Sen sijaan kannustan kaikkia työyhteisöjä pitämään viestinnän keskeisenä osana johtamisjärjestelmää. Kriiseissä proaktiivisuus, kasvollisuus ja faktoihin pohjautuvat viestintä rakentavat luottamusta. Tietyissä tilanteissa operatiivisen johdon on hyvä antaa ääni sote-ammattilaisille ja keskittyä viestinnässään omaan substanssialueeseen. Eräs sote-yrityksen toimitusjohtaja kertoi, että heillä Koronaan liittyvä sisäinen viestintä on vastuutettu lääketieteelliselle johtajalle. Toimitusjohtaja ei puutu siihen. Voi olla hyvinkin fiksu ratkaisu.

Johdossa tarvitaan yhteistä näkemystä, kykyä dialogiin ja sitä kautta valintoihin. Niissä myös arvot tulevat mukaan kuvaan. Haluan myös kannustaa sote-ammattilaisia jatkamaan faktoihin pohjautuvaa viestintää. Sillä on merkitystä.

Jukka Saksi toimitusjohtaja, KTT, MBA

+358405018357 jukka.saksi@johtajaonmedia.fi @JukkaSaksi

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA
Tutustu koulutuksiin

Tilaa uutiskirje

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.