Keith Silverang: Luottamus takaa yritykselle leveät hartiat

By | 2018-03-21T19:06:59+00:00 maaliskuu 21st, 2018|Haastattelublogit|

Keskustelimme Techopoliksen toimitusjohtajan Keith Silverangin kanssa johtajuudesta. Hän havainnoi teemaa filosofian, historian ja arvojen kautta. Myös pyöräily oli hengessä mukana. Keithin mukaan suomalaiset kunnioittavat aitoutta sekä toistensa yksityisyyttä. Hän kertoi viihtyvänsä Suomessa hyvin. (haastattelu on päivitetty uusille sivuilla 21.3.2018)

Keithin johtamisfilosofiaan kuuluu vahva usko ihmisiin. Hänen mukaansa melkein mihin vain pystyy, jos oikein paljon sitä haluaa. Onnistumiseen tarvitaan myös kokemusta ja osaamista. Keithin mukaan johtamisen arjen haasteisiin sisältyy, että ihminen on älykäs ja monimutkainen, helposti itsekeskeinen sekä joskus myös itsepäinen.

Luottamus luo yritykselle leveät hartiat

Keith uskoo että ihmisille tulee antaa valtaa ja vastuuta tasapainoisesti. Tarvitaan selkeät tavoitteet, mittarit ja välineet, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa. Keith haluaa luottaa ihmisiin ja johtaa heitä arvojen pohjalta. Hän on optimisti ja luottanut mielestään joskus ihmisiin liikaakin. Toisaalta se on luonut Technopolikselle leveät johtamisen hartiat. Kun Keith joutui pyöräilytapaturman vuoksi sairaalaan, jatkuivat yrityksen toiminnot normaalisti.

Kuten kuvasta voikin päätellä, Keith on intohimoinen pyöräilijä. Hänen vertauksensa tiimityöstä tulee pyöräilystä: ”Yksilö ottaa usein pääjoukosta irtioton, mutta 95 % tilanteista ryhmä saa irtiottajan pian kiinni. Se johtuu siitä, että yksin suorittava taistelee tuulta ja väsymystä vastaan ilman muiden tukea. Tiimityössä on voimaa”

Yrityskulttuuri on perustuslaki, joka luo puitteet

Technopoliksessa yrityskulttuuri on perustuslaki, joka luo tekemisen puitteet. Siinä yksilöt toimivat kulttuurin perusarvojen sisällä ja toimitusjohtajalla on tärkeä esimerkin rooli. Johtaja menettää organisaationsa kunnioituksen, jos hänen arvonsa ovat ristiriidassa organisaation perusarvojen kanssa.

Technopoliksessa tavoitteena on toimia tavoitteellisesti, ilman että yrityksestä muodostuu keskinäinen kilpailijaorganisaatio, jossa ihmiset toimivat vain omien etujen mukaisesti.

Narsismi on kansainvälinen tauti eikä siitä puhuta tarpeeksi

Keith on huolissaan siitä, että omia etujaan ajavat narsistit pääsevät valta-asemiin liike-elämän ja politiikan avainpaikoille. Monet heistä ovat älykkäitä, osaamisessaan vahvoja ja esiintymisessään karismaattisia. Jos johtajan yläpuolella on narsismia, johtaja voi vain sopeutua. ”Et voi muuttaa ihmisiä jotka ovat yläpuolellasi, mutta voita hallita omaa käyttäytymistä ja vaikuttaa omalla esimerkilläsi”.

Narsistit eivät pelaa joukkueessa, vaan tavoittelevat omia etujaan toisten kustannuksella. Sosiaalinen media korostaa narsismia, toisaalta myös lisää avoimuutta, mikä on arvojohtamiselle hyvä asia. Keith muistaa, että vielä 1800-luvun loppuun asti ihmisen hyvyyttä määriteltiin sisäisen arvomaailman näkökulmasta. Nyt näyttää siltä, että suorituskyky on vallassa oleva ihmisyyden meriitti. Minä-keskeisyys on viety niin äärimmäisyyksiin, että on paljon ihmisiä, jotka kokevat olevansa maailman napa. Sitä halutaan Keithin johtamassa organisaatiossa välttää.

Organisaatio heijastaa johtajan henkilökohtaisia arvoja

Keithin mukaan henkilövalinnoissa arvojen osuus on merkittävä ja HR-osaamisen vaatimukset korostuvat, mitä korkeamman profiilin rekrytoinneista on kyse. Organisaatio heijastaa vahvasti johtajan henkilökohtaisia arvoja.

Keithille rentous on luontevaa ja hän saattaakin kertomansa mukaan työskennellä vaikka koko päivän pyöräilyvaatteissa. Hän onkin joskus saanut rentoudestaan henkilöstöltään kritiikkiä. Keith nauraakin, että vanhemmissa sukupolvissa odotetaan että johtaja on johtaja – ehkä suomalainen kansa haluaa Kekkosen takaisin. Nuorille helposti lähestyttävä johtaja on luontevaa.

Keithin arvomaailma pohjaa siihen, että hän ei vaadi enempää muilta kuin itseltään. Arvot näkyvät parhaiten siinä, miten ihminen antaa hyvän palvelun niin herroille kuin omille kollegoilleen ja erityisesti alaisilleen. Technopoliksen arvoissa korostuvat palveluasenne, luotettavuus, tavoitteellisuus sekä sisäinen yrittäjyys. Yrityksessä halutaan pitää asiakaslupaukset lähes ”hysteerisen” hyvin. Se edellyttää ammattimaista valmistautumista ja hyvää ryhmähenkeä.

Arvot voivat muuttua

Keihtin huolena on, että seuraava sukupolvi ei omaa vahvoja perusarvoja. Se saattaa tarjota narsismille lisää voimaa. Keithin mukaan rajoja ja niiden rikkomisesta koituvia seuraamuksia opettava kasvatus on pohja myös hyvälle johtajuudelle. Nuorilla voi muotoutua työetiikka, jossa halutaan kaikki nyt ja heti. Siinä on johtamiselle haasteita.

Arvoja pidetään usein muuttumattomina. Keithin mielestä arvot voivat muuttua. Ihminen voi oppia. Keith haluaakin johtajana selvittää, estääkö ihmisen perusluonne parempien arvojen kehittymisen vai ovatko ne vain opittuja tapoja, jolloin potentiaalia vielä on.

Johtajana on rekrytoitava ympärilleen itseään fiksumpia ihmisiä

Keithin mukaan johtajan on ymmärrettävä omat rajansa ja rakennettava ympärilleen tiimi vahvoista osaajista. Hän kokee vahvuudekseen vahvan energiatason sekä kyvyn tunnistaa omia heikkouksia ja korvata niitä. Keith kertoo olevansa holistinen, ajattelultaan kokonaisvaltainen.

Mitä Keith haluaa jatkossa itseään johtajana kehittää? ”Jotta pärjää johtajana, tulee kehittää kykyä arvioida ammattilaisia heidän omilla reviireillään. Kun johdettavien sunbstanssitaso alkaa olla niin kova, että heidän puheitaan ei pysty kriittisesti analysoimaan, muuttuu päätöksenteko vaikeaksi. Se edellyttää itseltään jatkuvaa uuden oppimista ja vastuun oikeanlaista jakamista.” Näiden asioiden kanssa jokainen asiantuntijayrityksen johtaja painii ja niissä Keith haluaa edistyä.

Suuret kiitokset Keithille tapaamisesta! Oli hienoa tutustua pyöräilevään arvojohtajaan ja saada vahvistusta sille, että tiimityö voittaa individualismin.

@JukkaSaksi

jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

Kiinnostuitko? Pyydä yhteydenottoa