Kasvollisuus vie huomion korporaatioimaiselta tiedottamiselta

By |2018-12-29T15:30:46+00:00joulukuu 29th, 2018|Artikkelit|

Tapasin erään yli 100 miljoonaa euroa vaihtavan b2b-yhtiön toimitusjohtajan ja kysyin, miten hän on ajatellut mediallistumista johtamansa yhtiön näkökulmasta. Toimari kertoi ottaneensa asian hoitoonsa ja tehneensä tarvittavat muutokset sekä myös aiheeseen liittyviä rekrytointeja. Kiinnostuneena kysyin konkreettisista toimenpiteistä. Toimitusjohtajan vastaus pysäytti: ”Palkkasin yrityksellemme tiedottajan.”  Kysyin, onko hän muuttanut sen lisäksi omaa tapaansa viestiä tai onko johtoryhmässä tehty johtajuusviestinnällisiä roolituksia? ”Ei ole lähdetty sellaiseen. Meidän täytyy tehdä työmme ja tiedottajan tehtävä on hoitaa viestintä.”

Yksisuuntainen tiedottaminen ei luo yrityksestä mediaa

Sinänsä tärkeää, että toimitusjohtaja oli miettinyt viestintää ylipäätään ja tehnyt asialle jotain. Tiedottaja yrityksessä on luultavasti parempi tilanne verrattuna siihen, ettei yrityksellä ole mitään omaa viestintää. Valitettavasti jouduin kuitenkin tuottamaan toimitusjohtajalle pettymyksen. Tiedottajan palkkaamisella ei rakenneta yrityksestä mediaa vuonna 2019, eikä saada asiakkaiden, henkilöstön tai muiden sidosryhmien huomiota. Yksisuuntaisella tiedottamisella ei myöskään saavuteta sellaista luottamusta, joka on b2b-yritykselle elintärkeää kasvun, maineen ja työnantajakuvan suhteen.

Heikko viestintä vahvistaa varovaisuuden ja virheiden pelon kulttuuria

Olin huolissani kyseisen toimitusjohtajan ajankuvasta. Sidosryhmät odottavat johtajilta ja asiantuntijoilta kasvollisuutta, arvon tuottoa ja mahdollisuutta dialogiin. Yksisuuntainen tiedottava viesti ei kata niitä odotuksia. Toimitusjohtaja on yleensä yrityksen näkyvin hahmo. Hänen tulisi kyetä kuvaamaan ja perustelemaan yhtiön suuntaa, kirkastamaan arvopohjaa, sekä tarjoamaan omalla johtajuusviestinnällisellä esimerkillään mandaattia koko yrityksen henkilöstölle. Yrityksissä on paljon epätietoisuutta siitä, mitä voidaan sanoa, miten ja missä. Tarvitaan suuria linjoja, jotka luovat selkeyttä, turvaa ja kehikkoa ihmisten dialogille. Jos ne ovat epäselviä, tehdään yrityksessä turhaa työtä, uskallus asioihin tarttumiseen heikkenee, asioita kysytään varmuuden vuoksi esimiehiltä, eikä uskalleta ottaa arjen vastuuta. Olen nähnyt monta yritystä, joissa vallitsee liiallinen varovaisuuden ja virheiden pelon kulttuuri. Usein niissä yrityksissä ylin johto on heikko viestimään.

Kasvollisuus on korporaatioviestiä tehokkaampaa

Uskomme, että kasvollisuus ja arvon tuottaminen ovat keskeisiä vuoden 2019 johtajuuden trendejä. Kasvollisuus on vastuun ottamista ja nykypäivän edestä johtamista. Organisaatiolähtöisellä viestillä on edelleen paikkansa, mutta kokemustemme mukaan kasvollinen viestintä on 6-8 kertaa kiinnostavampaa ja tehokkaampaa, kuin organisaatiosta lähtenyt yksisuuntainen tiedottaminen. Kun johto tai asiantuntijat kertovat visioistaan, näkemyksistään, kokemuksistaan ja jakavat vinkkejään omilla kasvoillaan, on vaikutus merkittävästi vahvempi, kun korporaatiomainen mainosviesti. Dialogi mahdollistaa sidosryhmien kuulemisen ja myös oman oppimisen. Vuoropuhelu tarjoaa myös erinomaisia oivaltamisen paikkoja, joista saadaan hyödyllisiä uusia sisältöjä teemoista, joihin sidosryhmät etsivät vastauksia.

Vieko toimitusjohtajan viesti yhtiötä oikeaan suuntaan?

Toimitusjohtajan henkilökohtainen tapa viestiä tai olla viestimättä, on iso strateginen kysymys. Kannustan yritysten hallituksia arvioimaan aidosti, viekö toimitusjohtajan kommunikointityyli yhtiötä siihen suuntaan, johon tavoitteet on asetettu. Toimitusjohtaja ei yksin tee yrityksen tulosta, mutta hänen toimillaan on valtava skaalausvaikutus koko yhtiön kulttuuriin. Viimeistään nyt on momentum herätä ja löytää oma tapa viestinnällisen arvon tuottamiseen. Ennustan, että vuonna 2021 ei enää rekrytoida johtajia tai johtavia asiantuntijoita, joiden viestinnällinen presenssi ei ole tasapainossa sidosryhmien odotusten kanssa. Viestimätön johtaja on organisaatiolle suuri riski sekä myös viesti sidosryhmille, joten sellaista riskiä ei haluta ottaa. Oman viestintätyylin löytäminen onkin merkittävimpiä askelia oman markkina-arvon kasvattamiselle, johon rohkaisen käyttämään tarmoa vuonna 2019.

Mediana yritys ottaa tulevaisuuden omiin käsiinsä

Rohkaisen tähtäämään strategisesti siihen, että yrityksestä rakentuu media. Silloin yhtiö ottaa vahvemman vastuun ja otteen tulevaisuudestaan. Mediallistuneessa ympäristössä valta siirtyy niille tahoille, jotka viestivät aktiivisesti, saavat huomion ja rakentavat luottamusta. Mikäli sinun yhtiössä viestintä on vähäistä ja sekin ulkoistettu tiedottajalle, tarjoatte valtaa tahoille, jotka ottavata ilmatilan näkemyksellisellä viestillään.

Hyödynnä maksuton johtajuusviestinnän opas

Mikäli teema pohdituttaa ja haluat siihen näkökulmia, hyödynnä tekemääni toimitusjohtajan viestinnän opasta. Kerron siinä syitä, miksi jotkut eivät viesti, mitä hyötyä aktiivisesta viestinnästä on ja kuinka löydät itsellesi luontevan johtajuusviestinnän tyylisi. Opas tarjoaa paljon tietoa mediallistumisesta sekä käytönnön vinkkejä.

Menestystä dialogiseen vuoteen 2019!

Jukka Saksi
toimitusjohtaja, KTT, MBA

+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
@JukkaSaksi

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA
Toimitusjohtajan opas

Johtaja on Media! -kirja

Miten johtajista, asiantuntijoista ja organisaatioista on tullut medioita? Jukka Saksin teos palkittiin vuoden 2017 Kultasulka -kilpailussa hopeasulalla. Tutustu ja tilaa omasi!
TILAA KIRJA
Johtaja on Media! -kirja
close-link
Saammeko auttaa?

Varaa kanssamme maksuton 15 min puhelinsparraus.
Kerro johtajuusviestinnälliset haasteesi, kuuntelemme ja autamme eteenpäin.


KATSO VAPAAT AJAT
close-link