Esitän tässä artikkelissa idean siitä, miten organisaatiosta rakentuu rohkeampi, reagointikyvykkäämpi ja ennakoivampi viestintäyhteisö.
Mistä voisi murrosaikana viestiä ja miten viestiä?
Valmennuksissa ja keskusteluissa organisaatioiden viestintä- ja HR-johdon kanssa, on noussut esille, miten maailma muuttuu ympärillämme jatkuvasti. Oli kyse yrityksestä, kunnasta, hyvinvointialueesta, julkisen sektorin organisaatiosta tai järjestöstä, näyttäytyy toimintaympäristö poikkeuksellisen haastavalta. Korona, sota, työvoimapula ja muut haasteet, aiheuttavat päänvaivaa sen suhteen, mistä voi viestiä ja miten se kannattaisi tehdä.
Yhteinen vihollinen luo samaan aikaan yhtenäisyyttä ja arvokärjistymiä
Kansakuntaa kohtaavat kriisit vahvistavat kansallistunnetta ja luovat yhtenäisyyttä, kun koemme jonkun yhteisen vihollisen uhkaavan meitä kansakuntana. Samaan aikaan arvoihin ja vastuullisuuteen liittyvät näkemykset helposti kärjistyvät. Sitä myöten muuttuvan arvo- ja viestintäilmapiirin havainnointi ja tulkinta nousevat yhä tärkeämpään rooliin.
Miten käytännössä ”ilmapiiriä” voisi havainnoida ja tulkita siten, että viestintä olisi rohkeaa ja kuitenkin korrektia sekä arvojen mukaista? Suosittelisin toteuttamaan sitä osallistamalla ja hyödyntämällä organisaatiossa toimivien yksilöiden henkilökohtaisia ominaisuuksia ja mielenkiinnon kohteita.
”Ryhmän jäsenet havainnoivat viestintäympäristöä ja saavat tukea omaan viestintäänsä,
näin organisaatiosta muodostuu reagointivalmis ja ennakoiva viestinnällinen yhteisö”
Luodaan reagoiva ja ennakoiva viestinnällinen yhteisö
Jos johtaisin isompaa organisaatiota, keräisin vapaaehtoisten joukon, josta muodostuisi ns. ”tuntosarviryhmä”. Käytännössä se tarkoittaisi kannustusta ja työkalujen tarjoamista sille, että aktiiviset viestijät keräisivät tietoa siitä, mitä organisaation keskeisiin teemoihin liittyen puhutaan, mikä aiheuttaa hämmennystä, mistä asioista löytyy onnistumisen havaintoja ja mihin teemoihin organisaation olisi hyvä valmistautua ottamaan kantaa.
Ryhmä kokoontuisi sopivalla tavalla säännönmukaisesti jakamaan havaintoja ja oppimaan toisiltaan. Saatua tietoa strukturoitaisiin helposti jaettavaan muotoon johtoryhmälle, hallitukselle ja henkilöstölle. Ryhmän jäsenet saisivat kokoontumisissa tukea omaan viestintäänsä eri kanavissa ja keskusteluareenoilla. Näin organisaatiosta muodostuisi reagointivalmis ja ennakoiva viestinnällinen yhteisö. Kyky tulkita ympäristöä ja valmistautua tulevaan antaisi sille paljon vaikuttavuuden mahdollisuuksia, rohkeutta ja säästäisi myös resursseja, koska viestintää voitaisiin toteuttaa suunnitelmallisemmin.
Kriisissä tärkeää hallita viestinnällistä ilmatilaa
Ukraina presidentti Zelensky on nostanut kansainvälisen vaikuttavuuden, arvojohtamisen ja johtajuusviestinnän uudelle tasolle. Hän hyödyntää taitavasti pohdittua viestintää, joka perustuu hyvään taustoitukseen ja tilanteessa reagoimiseen. Hän on kriisin aikana näyttänyt, kuinka suuri merkitys koko kansan rohkeudelle, yhteinäisyydelle ja toivolle on, kun johto hallitsee viestinällistä ilmatilaa.
Mielipidejohtajuus pohjautuu auttamiseen
Jokainen organisaatio on juhlapuheissa toimialansa mielipidejohtaja. Ajattelisin, että kyse on auttamisesta. Että oman asiantuntijuuden, näkemyksellisyyden ja viestintäkykyjen avulla luodaan tärkeimmille sidosryhmille arvoa. Se on mahdollista, kun tunnistaa muuttuvaa ympäristöä ja sopeuttaa viestiään vallitsevaan ilmapiiriin sopivaksi. Sitä kautta voidaan saavuttaa merkittävää vaikuttavuutta ja minimoida maine- ja luottamusriskejä.
Kannustan avoimeen ja osallistavaan tapaan tässäkin asiassa. Jos haluat vaihtaa ajatuksia aiheeseen liittyen tarkemmin, ota vapaasti yhteyttä.
Turvallista kevättä!
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
