Törmäsin somessa keskusteluun, jossa yritysjohtaja harmitteli lehtiartikkelia, jonka hän koki latistavan kaupan alan työntekijöitä. Twitter-keskustelun pohjalta montaa muutakin harmitti se, että kirjoituksen tulkittiin asettavan kaikki alan työntekijät luusereiksi ja huonoiksi asiakaspalvelijoiksi.

Sananvapaus mahdollistaa myös negatiivisen kommentoinnin

En aio ottaa kantaa itse artikkeliin, mutta ymmärrän kommentoijien harmistuksen. Teksti antoi mahdollisuuden tulkita sisältöä varsin negatiiviseksi. Lähtökohtaisesti kuitenkin maassamme on sananvapaus voimassa, joten tulemme kohtaamaan jatkossakin sisältöjä, joita emme koe oikeudenmukaisiksi tai muuten itsellemme mielekkäiksi.

Suuret mittasuhteet saava kirjoitus voi jäädä mieleen määräävänä mielipiteenä

Johtajuuden näkökulmasta harmillista negatiivinen kirjoitus on silloin, kun se saa suuret mittasuhteet ja pääsee vaikuttamaan työntekijöiden mieliin. Jos tasapainottavana tekijänä ei löydy työntekijöitä puolustavaa ja kannustavaa sisältöä, saattaa negatiivinen viesti jäädä monen mieliin ”totuutena”. Se ei liene motivaatiota lisäävä tekijä, eikä kenenkään johtajan tarkoitus.

Johtajuusviestinnän keskiöön arvot ja auttaminen

Johtajuusviestintä ja erityisesti sosiaalisissa medioissa tapahtuva viestintä on kaikkien esimiesten käytettävissä. Sitä kautta on mahdollista vaikuttaa asenteisiin sekä tuoda esille arvoja, kulttuuria ja tavoitteita. Somen avulla jokainen johtaja voi tukea ja puolustaa omia työntekijöitään. Viestintää ei kannata ulkoistaa pelkästään viestintäyksikölle, vaan osoittaa itse johtajuutta. Stereotyyppistä johtajan viestintätapaa ei ole. Suosittelen olemaan nöyrä omille ja organisaation arvoille. Kun tuo esille tärkeänä pitämiään teemoja ja pitää viestintänsä keskiössä ajatuksen sidosryhmien auttamisesta, saa viestilleen myös oikeanlaista vastaanottoa.

Kerro arvostuksestasi työntekijöitäsi kohtaan omalla tavallasi

Johtajuusviestintä on siis myös omien puolustamista. Jos pidät työntekijöitäsi arvokkaina, kerro se! Asiaa voisi verrata parisuhteeseen. Ei riitä kovin pitkälle, että on kerran sanonut ”tahdon”, vaan rakkautta tulisi tunnustaa hieman useammin. Sama pätee arvostuksen osoituksiin työntekijöitään kohtaan. Arvostamisesta kannattaa viestiä muulloinkin, kuin tervetulo- ja läksiäispuheissa. Tyyli on vapaa.

Jukka Saksi

@JukkaSaksi

jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

PYYDÄ TARJOUS VALMENNUKSESTA