Olen viime aikoina pohtinut ihmisluonnon pysyvyyttä ja työelämän nopeaa muutosta. Meidän perusluonteemme, arvomme ja toimintatapamme ovat juurtuneet syvälle – ne muuttuvat hitaasti, jos ollenkaan. Tämä inhimillinen pysyvyys on turvallisuuden lähde, mutta samalla valtava haaste. Työelämä muuttuu muutaman vuoden sisällä nopeammin kuin koskaan ennen ja tämä luo jännitteen, jonka me kaikki koemme.
Tekoäly ja automaatio eivät ainoastaan muuta sitä, mitä teemme, vaan myös sitä, miten ymmärrämme työn merkityksen ja oman roolimme yhteiskunnassa. Tämä muutos voi olla valtava mahdollisuus, mutta samalla myös syvä kriisi. Lähivuodet 2025–2027 näyttävät, mihin suuntaan lumipalloilmiöt lähtevät kierimään. Kysymys kuuluu: annammeko pelon ja epävarmuuden hallita vai löydämmekö yhdessä tavan hyödyntää teknologiaa tavalla, joka lisää hyvinvointia ja yhteistä etua?
Hiljaisuuden kulttuuri: riski näköalattomuudelle
Kun olen keskustellut tekoälykoulutuksissa ja somessa tekoälystä ja sen vaikutuksista, yksi asia on noussut esiin: noin 30 prosentissa työyhteisöistä ei tekoälystä puhuta avoimesti. Tämä on hälyttävää. Jos työelämän nopeimmin muuttavasta ilmiöstä vaietaan, organisaatiot ajautuvat helposti näköalattomaan tilanteeseen.
Edessä voivat olla pian vain huonot vaihtoehdot, joita ei päästä suunnittelemaan ja toteuttamaan ammattimaisesti. Sen sijaan päätökset tehdään kiireessä ja hätiköidysti – eikä se ole kenenkään etu.
Vaarana on myös, että organisaation avainhenkilöt turhautuvat. Lahjakkaat työntekijät, jotka kaipaavat kehitystä ja avoimuutta, saattavat lähteä muualle. Samalla asiakkaat siirtyvät niihin yrityksiin, jotka toimivat kehityksen etulinjassa. Näin voittajien ja häviäjien välinen kuilu kasvaa entisestään, ja häviäjäorganisaatioiden ongelmat kasautuvat.
Olen varma, että lähivuosina näemme paljon liikehdintää – sijoittajat, omistajat, johtajat ja asiantuntijat hakeutuvat niihin yhteisöihin, joissa ollaan uteliaita, avoimia ja valmiita muutokseen.
Lumipalloilmiöt: kumpaan suuntaan kehitys lähtee?
Tässä murroksessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin vain teknologiasta. Kyse on siitä, minkälaisen suunnan valitsemme yksilöinä, yhteisöinä ja yhteiskuntana. Lumipalloilmiöt ovat todellisia – pienet valinnat voivat joko kiihdyttää positiivisia muutoksia tai kasvattaa negatiivisia kierteitä.
Jos pelon ja epävarmuuden annetaan hallita, seurausten laajuutta on vaikea ennustaa. Työttömyys, taloudellinen ahdinko ja polarisaatio voivat levitä yhteiskunnassa, jossa epäluottamus ja näköalattomuus vallitsevat. Mutta jos teemme oikeita valintoja, voimme suunnata kehityksen toiseen suuntaan: voimme luoda työelämän, jossa teknologia vapauttaa aikaa, vähentää kiireen tunnetta, parantaa työn laatua ja lisää hyvinvointia.
Teknologia työvälineenä – ihminen johtajana
Uskon, että teknologian pitäisi olla väline, joka palvelee meitä, ei päämäärä itsessään. Ihmisen on pysyttävä johtajana ja arvojen määrittäjänä. Tämä ei tarkoita, että teknologiaa pitäisi pelätä – päinvastoin, meidän on hyödynnettävä sen tarjoamat mahdollisuudet rohkeasti ja viisaasti. Mutta se edellyttää tiettyjä periaatteita, joita itsekin painotan aina koulutuksissani ja keskusteluissani:
- Teknologia hyvinvoinnin mahdollistajana
Tekoälyn ja automaation avulla voimme vähentää manuaalista työtä ja keskittyä tehtäviin, jotka vaativat luovuutta, empatiaa ja ongelmanratkaisua. Tämä voi auttaa meitä parantamaan työn laatua ja vähentämään kiireen tunnetta – ja lopulta myös lisäämään hyvinvointiamme. - Inhimillinen ja arvopohjainen johtaminen
Johtajien tehtävä on pitää ihmiset ja arvot teknologian edellä. Tämä tarkoittaa avoimuutta, dialogia ja empatian osoittamista. Kun työntekijät kokevat, että heidät otetaan mukaan muutokseen, pelko vähenee ja luottamus kasvaa. - Yhteisöllisyyden vahvistaminen
Muutos onnistuu vain, jos koko yhteisö pidetään mukana. Osallistaminen ja vuorovaikutus eivät ole pelkkiä viestinnällisiä tehtäviä, vaan strategisia valintoja, jotka luovat pohjan kestävälle kehitykselle. - Hyvinvointi keskiöön
Hyvinvoivat ihmiset ovat sitoutuneita, innovatiivisia ja tehokkaita kaikilla organisaation tasoilla. Tämä ei ole vain organisaation etu – se on myös yhteiskunnan etu. - Yhteiskunnallinen vastuu
Meidän on muistettava, että päätöksemme vaikuttavat laajemmalle kuin vain omaan organisaatioomme. Kun muutosta johdetaan oikein, se voi inspiroida myös muita ja luoda positiivisia lumipalloilmiöitä, jotka levittävät kehitystä laajemmin.
Yhteenveto: miten varmistamme oikean suunnan?
Näinä aikoina meidän on tehtävä tietoisia valintoja ja sitouduttava niihin. Annammeko pelon hallita, vai tartummeko rohkeasti mahdollisuuksiin? Jos onnistumme, voimme luoda työelämän, jossa teknologia ei ainoastaan palvele meitä, vaan myös tukee meidän hyvinvointiamme ja kehitystämme. Tämä on suuri haaste, mutta myös valtava mahdollisuus.
Minulle on selvää, että lähivuodet ovat ratkaisevia. Lumipalloilmiöt lähtevät liikkeelle joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan – ja meidän tehtävämme on varmistaa, että suunta on oikea. Tämä vaatii meiltä kaikilta rohkeutta, viisautta ja sitoutumista.
Teknologian avulla voimme rakentaa tulevaisuuden, jossa ihmiset voivat elää merkityksellistä, hyvinvoivaa ja kestävää elämää. Mutta se ei tapahdu itsestään – se vaatii työtä, avoimuutta ja ennen kaikkea kykyä asettaa ihminen teknologian edelle.
Vuosi 2025 aikaa suunnitella ja rakentaa muutosta
Arvioisin, että vuosi 2026 tulee olemaan ratkaiseva sen suhteen, miten organisaatiot selviävät muutoksista. Se tarkoittaa, että 2025 on aikaa luoda tilannekuvaa, suunnitella ja toteuttaa muutosaskelia, sekä luoda uutta kestävää kulttuuria.
Mahdollisuus maksuttomaan tilannekartoitukseen
Jos haluat keskustella aiheesta luottamuksellisesti ja pohtia, miten nämä huomiot näkyvät omassa organisaatiossasi, voit ottaa minuun yhteyttä ja varata maksuttoman 30 min Teams-keskustelun. Tämä ei sido mihinkään, mutta voi tarjota uusia näkökulmia ja auttaa suuntaamaan toimenpiteitä kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Tarjoan keskusteluita rajatun määrän kuukaudessa, joten kannattaa toimia nopeasti. Teamsin voit varata kalenteriisi alla olevasta linkistä.
Lisää luettavaa: Mitä esihenkilön työroolille tapahtuu?
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
