Hyvinvointialuuudistuksen johtajuusselvityksen tehneen KTT Jukka Saksin mukaan hyvinvointialueilla on tällä hetkellä poikkeuksellinen tilanne verrattuna tavanomaisiin fuusioihin tai muihin organisaatioiden murroskohtiin. Yleensä niissä ylin johto on luonut muutosstrategian, jota organisaatio lähtee toteuttamaan. Taustalla on myös arvot ohjaamassa arjen valintoja. Hyvinvointialueilla tilanne on toinen.
Kuntayhtymäpohjaisilla alueilla toimijat tuntevat jo toisensa
Saksi on havainnut, että hyvinvointialueet ovat keskenään erilaisissa lähtöasetelmissa. Kuntayhtymäpohjaisesti toimineiden ei tarvitse juuri rakenteellisia uudistuksia tehdä, joten ne voivat fokusoida pääosin palveluiden, työnantajabrändin ja viestinnän kehittämiseen. ”Vaikka niidenkään tulevaa ylintä johtoa ei vielä tiedetä, tuntevat alueen toimijat toisensa. Arjen yhteistyö on tuttua myös soten ja pelastustoimen välillä”.
Sen sijaan alueet, jotka rakentuvat useiden, jopa kymmenien eri organisaatioiden yhdistymisen kautta, kärsivät tällä hetkellä hänen mukaansa johtajuusvajeesta. ”Sen lisäksi, ettei ylintä johtoa ole valittu, eikä siten päätetty johtamisen ja palveluiden rakenteista, ei siellä myöskään uuteen organisaatioon siirtyvät lähijohtajat ja esihenkilöt tunne toisiaan.”
Epäselvä johtamisrakenne tukee spekulaatioita
Tilanne on luottamuksen, turvallisuuden ja uudistuksen toteutumisen kannalta haasteellinen. ”Epäselvä johtamisrakenne ja siitä seuraava viestintävaje, ovat omiaan luomaan spekulaatioita ja salaliittoteorioita. Tällä hetkellä moni hyvinvointialueelle siirtyvä pohtii, haluaako jatkaa työtään uuden työnantajan leivissä, vai siirtyä yksityiselle sektorille tai pahimmassa tapauksessa toiselle toimialalle. Turvallisuuden ja luottamuksen rakentaminen on elintärkeää”.
Keski- ja lähijohto tarvitsee vahvan tuen
Saksin mielestä nyt on tärkeää hahmottaa tilanne niillä alueilla, jotka rakentuvat useista eri organisaatioista. ”Seuraavat 3-6 kk ovat ratkaisevia sen suhteen, miten johtajuus ja viestintä hoidetaan niin, että tuleva johto pääsee johtamaan aluetta ilman suuria kriisejä. Se tarkoittaa, että hyvinvointialueelle siirtyvä keski- ja lähijohto onnistuvat luomaan nopeasti keskenään toimivan dialogin. He tarvitsevat siihen valmennusta.”
Saksi suosittelee, että valmennus toteutetaan hyvin valmistelluina, vuorovaikutteisina etävalmennuksina, joissa haetaan ensin yhteistä tilannekuvaa ja tuen tarpeen määrittelyä, sitten yhteistä näkemystä toiminnan arvoista ja tämän hetkisen johtajuuden tarpeista. Sen jälkeen luodaan tapoja viestiä keskeneräisestä matkasta, koska avoimuus ja proaktiivisuus ovat muutostilanteessa keskeisiä luottamuksen elementtejä.
Etävalmennukset ovat oikeudenmukaisia ja tukevat ympäristövastuun tavoitteita
Valmennustarpeen määrä on suuri, koska keskimäärin hyvinvointialueilla tulee työskentelemään satoja johtamis- ja esihenkilötyötä tekeviä. ”Suositan tähän tilanteeseen hyvin valmisteltuja ja tiiviitä etävalmennuksia, koska ne ovat oikeudenmukaisia kaikille osallistujille. Hybridivalmennuksissa etänä olevat jäävät väkisinkin paitsi läsnäolijoiden välisestä vuorovaikutuksesta. Etävalmennuksissa voidaan toteuttaa pikakyselyitä ja ryhmätöitä ja saada siten vuorovaikutusta. Etävalmennukset tukevat myös vastuullisuutta ympäristöstä ja taloudesta”, Saksi tiivistää.
Mahdollisuus luoda hyviä työpaikkoja uudenlaisella johtajuudella
Saksin mielestä hyvinvointialueiden kannattaa ajatella tilannetta mahdollisuutena. ”Nyt on mahdollisuus luoda hyviä työpaikkoja ja se tapahtuu paljolti hyvän johtajuuden kautta. Juhlapuheissa lähijohtajille halutaan antaa lisää toimivaltaa. Tässä tilanteessa se on pakollista ja luo parhaimmillaan puitteet uudenlaiseen johtajuuteen. Ihmiset tarvitsevat innostusta, luottamusta ja tukea. Hyvin toteutettu valmennus rohkaisee myös ottamaan tarvittavaa arjen vastuuta itsestään, johdettavistaan ja asiakkaista”.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
