”Onko enää mitään hyötyä viestiä faktoilla ja asiantuntijuudella, koska se ei näytä kiinnostavan ketään? Viihteelliset sisällöt, valeuutiset ja kohuja nostattavat viestit saavat kaiken huomion”.
Onko faktapohjainen viestintä tuhoon tuomittu?
Edellä kirjoitettu on tiivistelmää usean yritys-, julkisen kuin 3.sektorin johtajan ja viestinnästä vastaavan huolista. Heillä on tunne, että asiapohjalta viestiminen valuu suurimmalta osalta hukkaan, koska ”klikkijournalismi” jyllää kaikilla mediallistumisen alueilla. ”Räväkät ulostulot ja vastakkainasettelua vahvistavat kommentit herättävät kiinnostusta ja vain ne huomataan”, totesi eräs viestintävastaava. ”Politiikassakaan ei saa enää mitään huomiota rakentavalla ja faktapohjaisella viestillä”, kirjoitti huolestunut Facebook-keskustelussa.
Onko klikkimäärä ainoa mittari?
Toisin hieman valoa tunnelin päähän ja rohkaisisin pohtimaan asiaa sidosryhmien näkökulmasta. Sisällöltään kepoiset viestit keräävät ehkä paljon klikkejä ja tykkäyksiä, mutta onko se ainoa mittari sen suhteen, mikä sisältö on tärkeää ja vaikuttavaa? Hauskat ja kärjistävät sisällöt saavat monet ihmiset kiinnostuneiksi, mutta minkälaista ajattelua ja toimintaa ne itsellesi tärkeissä kohderyhmissä aiheuttavat? Siinä lienee tärkeämpi kysymys. Oma kokemus on myös se, että asiantuntijuuteen pohjaavat sisällöt eivät aiheuta paljoakaan näkyvää reaktiota, mutta jälkeenpäin saatu palaute todistaa, että niitä on noteerattu.
Mille kohderyhmälle haluat olla vaikuttava?
Purkaisin asiaa siitä näkökulmasta, mille kohderyhmälle haluat olla viestilläsi uskottava ja vaikuttava? Kokemuksemme Johtaja on Media! -viestinnästä on se, että on tärkeää hahmottaa keskeisen kohderyhmän kiinnostuksen kohteet, arvomaailma ja käsitteet. Meille organisaatioiden päättäjät ovat tärkeintä kohderyhmää. Jos kykenemme koputtelemaan sisällöillämme heitä, olemme vahvoilla päästä vaikuttamaan myös heidän ajatteluun ja mielipiteisiin.
Myös käsiteltävä teema vaikuttaa. Jos kohderyhmänä on esimerkiksi pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat, voi heilläkin olla muuttuvia intressejä erilaisiin viestisisältöihin eri teemojen kohdalla. Sama pörssipomo voi klikata iltapäivälehden viihteellistä otsikkoa mielenkiinnosta ja sen perään lukea arvopaperimarkkinalakia käsittelevän asiantuntijablogin. Molemmilla saattaa olla paikkansa hänen ajattelussaan tietyllä hetkellä, eivätkä ne välttämättä sulje toisiaan pois.
Pitkäjänteinen arvontuotto palkitaan
Rohkaisenkin olemaan ensimmäisenä uskollinen omille ja kohderyhmän arvoille. Mikään ei estä tuottamasta viihteellistä sisältöä, jos kokee sen itselleen luontevaksi. Jos itse arvostaa rakentavaa ja faktoihin pohjaavaa sisältöä, kannattaa valita se väylä. Kun tuottaa viestinnällään näkökulmia, havaintoja ja ratkaisuja teemoihin, jotka mietityttävät kohdeyleisöä, saa heidän huomionsa. Tyylillä ei ole välttämättä niin suurta merkitystä, jos viesti tuottaa kohderyhmälleen hyötyä. Arvokas sisältö löytää tiensä kohderyhmän verkkokalvolle, kun sen tekee mahdollisimman helpoksi. Mediallistuminen tarjoaa sisältöjen jakamiseen ja keskustelunavauksiin enemmän mahdollisuuksia, kuin koskaan aiemmin on ollut.
Sisältöjen viihteellistyminen ja vääristyminen nähdään usein mediallistumisen syynä. Ilmiö tarjoaa kuitekin paljon hyötyjä, joita emme välttämättä huomaa. Rakentavasta ja faktoihin pohjaavasta viestistä voi tehdä tässä hektisessä ympäristössä kilpailuedun. Usko siihen, äläkä lähde sellaiselle viestinnän tielle, jota et voi itse allekirjoittaa, koska se tie vie lähes vääjäämättä kohuihin ja kriiseihin. Pitkäjänteinen arvontuotto palkitaan.
Tulokulma vaihtelee viestintäareenan mukaan
Mediallistuneessa toimiympäristössä viestintäareenoiden raja-aidat hämärtyvät ja ne linkittyvät toisiinsa. Eri kanavilla on erilaiset kulttuurit. Kannattaa pohtia, minkälaista sisältöä tuottaa mihinkin. Viestintätapa, viihteellisyystaso ja näkökulma voivat vaihdella sen mukaan, antaako haastattelua Kauppalehteen, Inderesin Roastiin, kirjoittaako blogia, twiittaako, päivittääkö Facebookia, jakaako kuvaa Instagramissa tai osallistuuko keskusteluun Linkedinissä. Suosittelen kunnioittamaan areenan kulttuuria ja omia arvoja.
Jos teema kiinnostaa, voit tutustua ilmaisiin johtajuusviestinnän oppaisiin Tietopankissamme.
Dialogista loppuvuotta!
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
Johtaja on Media! on johtajuuden viestintä- ja tutkimustoimisto. Autamme organisaatioiden ylintä johtoa hahmottamaan mediallistumisen vaikutukset ja valmennamme heidän johtajuusviestintää. Rakennamme organisaatioista medioita analyysien, tutkimusten ja valmennusten avulla.
