Hoitajat pitävät johdonmukaista ja oikeudenmukaista esimiestyötä tärkeimpinä hoitotyön kehityskohteina paremman palkan lisäksi. Ammattitaitoiset työkaverit ovat tärkeitä työn motivaattoreita. Työn eettinen ja henkinen kuormittavuus suhteessa palkkaan ajaa alalta pois. Hoitajien kevyt osallistaminen sote-työyhteisöjen johtajuuteen on jatkoaskel hoitajakadon ennaltaehkäisemissä.

Lähes 1.300 hoitajaa osallistui yhteiskehittämiseen

Viestintä- ja arvotoimisto Johtaja on Media!:n yhteiskehittämiseen osallistui 5.-25.2.2021 lähes 1.300 sote-sektorin hoitajaa. He antoivat yli 2.100 vastausta ja priorisoivat toistensa vastauksia parivertailujen kautta yli 30.000 kertaa. Prosessin kautta muodostui listaus tärkeimmistä mielipiteistä kolmeen ennalta asetettuun kysymykseen. Kysely toteutettiin Innoduel osallistamisen työkalua hyödyntäen.

Kysymys 1: Miten sote-alan asiakas- ja hoitotyötä pitäisi konkreettisesti kehittää? (n=9989)

Vastauksissa korostuvat palkan lisäksi työnohjauksen saaminen, riittävä aika perehdyttämisiin ja työtehtävien jakautuminen eri roolien kesken.

  • Hoitajan ammattitaidon kunnioitus ja sitä kautta mahdollisuus keskittyä laadukkaaseen hoitotyöhön.
  • Työohjaus pakolliseksi ja resursseja työhyvinvoinnin kehittämiseen.
  • Riittävä aika perehdytykseen uusilla työntekijöillä. Aikaa työn tekemiseen, hoitajille hoitotyötä ja tukityöt muille tekijöille.
  • Kaikista tärkeintä on saada henkilöstömitoitus ja palkkaus kuntoon. Vasta tämän jälkeen on hoitajillakin aito mahdollisuus kehittää työtään.

Kysymys 2: Mitä arvostat sote-alan asiakas- ja hoitotyössä? (n=11844)

Vastauksissa nousee voimakkaasti kollegoiden ja hyvän esimiestyön arvostaminen. Yksilön kohtaaminen ja työn tekeminen yhdessä asiakkaan kanssa ovat myös voimakas arvostustekijä.

  • Hyvää johtajuutta. Työnkuvan selventämistä. Asiakkaan luona vietetyn ajan kohdetamista tarpeeseen, ei prosentteihin.
  • Yhteistyötaitoja, muutosten hallintaa, perheen ja työn yhteensovittamista.
  • Ammattitaitoista henkilökuntaa. Toivon, että työssä jaksamiseen panostetaan ja on riittävästi henkilökuntaa tekemässä työtä.
  • Asiakas- ja ihmisläheisyyttä.
  • Mahdollisuutta tehdä konkreettisesti asioita potilaan hoidon järjestämiseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi.

Kysymys 3: Mikä voisi ajaa hoitajia pois sote-alan asiakas- ja hoitotyöstä? (n=8814)

Työn vaativuus, kuormittavuus ja eettinen taakka suhteessa palkkaan saavat hoitajat pohtimaan alanvaihtoa. Henkilömitoitukset huolettavat. Myös arvostuksen puute ja heikoksi koettu esimiestyö lisäävät halua poistua alalta.

  • Väsyminen. Työn eettinen ja henkinen kuormittavuus suhteessa palkkaan. Isomman palkan saa paljon helpommalla muilla aloilla.
  • Työyhteisön ja johtajuuden ongelmat, huono ilmapiiri, raskas työ ja venyminen, kyynistyminen, väsymys ja riittämättömyys
  • Liikaa hoidettavia hoitajamäärään nähden.
  • Arvoristiriidat ja työn tekeminen oman etiikan vastaisesti.
  • Heikko arvostus. Ei voi vaikuttaa omaan työhön. Ei kuulla.

Sote-työnantajat osallistamisen kumppaneina

Diakonissalaitos ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä osallistuvat kyselyyn kumppaneina.

”Kysely nosti esiin tärkeitä asioita ja on hienoa huomata, että meillä ollaan jo oikeiden asioiden kehittämisen äärellä. Palkitseminen on tärkeää ja sen eteenpäin viemistä varten olemme perustaneet palkkatyöryhmän yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Tämän lisäksi haluamme, että meillä on keinoja kohdata jaksamisen haasteet arjessamme ja tukea henkilöstömme työkykyä entistä paremmin myös ennaltaehkäisevästi. Käytössämme on mielen hyvinvointia tukevia työkaluja ja olemme aloittaneet hyvinvointimentoriohjelman, jonka tavoitteena on vaikuttaa koko organisaation hyvinvointiin. Työvoimapula ei kuitenkaan kosketa vain meitä, vaan yhdessä alan toimijoiden sekä päättäjien kanssa tulee nyt vakavasti miettiä, miten saamme nostettua alan arvostusta ja henkilökunnan pysymään töissä.” sanoo Diakonissalaitoksen henkilöstöjohtaja Mari Rautiainen.

”Olimme mukana tässä mielenkiintoisessa hankkeessa, koska haluamme saada mahdollisimman laajan kuvan hoitajien näkemyksistä ja toivomme että tämä on yksi tapa saada hoitajille vahvempi ääni sekä nostaa alan vetovoimaa”, kertoo Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Marjukka Manninen.

”Saadut näkemykset otamme huomioon jokapäiväisissä toimissamme sekä niiden kehittämisessä.  Tulokset eivät sinänsä yllätä vaan tukevat pitkälti niitä viestejä, joita olemme saaneet. Hoitajat ovat meille todella tärkeä, vahvojen ammattilaisten muodostava kriittinen työvoima. Tämän osalta on tärkeä keskittyä asioihin, jotka vaikuttavat sekä pito- että vetovoimaan. Molemmat paranevat, kun huolehdimme laadukkaasta esimiestyötä, viestinnästä ja hoitajien perehdytyksestä. Esimiesvalmennusta tehdään jatkuvasti ja viestintään olemme panostaneet vahvasti ihan viime aikoina. Kaikkea toimintaamme ohjaa asiakaslähtöisyys, johon olemme hankkineen erityistä koulutusta henkilökunnallemme. Pyrimme myös joustaviin työntekomahdollisuuksiin. Käymme parhaillaan läpi myös hoitajamitoitusta eri yksiköissämme ottaen huomioon varsinainen hoitotyö- ja tukitoimet.”

4 sote-johtamisen kehittämiskohdetta

Saksin mukaan moni hoitaja ja lähijohtaja kokee olevansa työnsä haasteiden kanssa yksin. ”Poikkeusaika luo johtamistyölle uudenlaisia odotuksia. On elintärkeää, että johtajina toimivat tilanteeseen sopivat henkilöt.” Hän nostaa esiin neljä kehittämiskohdetta, jotka tulisi ratkaista nopeasti:

  1. Johtajavalinnat. Pitkään hoitotyössä työskennellyt tai laajan koulutuksen saanut ei ole automaattisesti sopiva lähijohtajaksi, vaan johtamistehtäviin tulisi valita vain sellaisia henkilöitä, joilla on halu kantaa vastuuta, ratkoa vaikeita ongelmia ja johtaa toisia.
  2. Hoitotyön arvostus. On tärkeää, että työyhteisöissä vahvistetaan hoitotyön arvostamisen kulttuuria. Hoitajilta kannattaa kysyä siihen konkreettisia kehittämisehdotuksia työyhteisökohtaisesti.
  3. Läpinäkyvyys. Sote-sektorin viestintään tulisi panostaa lisää, jotta se olisi mahdollisimman läpinäkyvää, avointa, proaktiivista ja yhteisiä arvoja esille tuovaa. Kasvollinen viestintä toisi siihen inhimillisyyttä ja vahvistaisi luottamusta.
  4. Osallistaminen. Hoitajia tulisi osallistaa työn organisointiin ja kehittämiseen keveillä menetelmillä jatkuvasti, jolloin pidetään yllä yhteistä tilannekuvaa, tavoitteita ja näkemystä tulevista toimista.

Seuraavaksi fasilitoidaan sote-työyhteisöjen yhteiskehittämiset

Mitä hyvä johtaminen sitten konkreettisesti tarkoittaa? Saksin mielestä siinäkin tulisi kuunnella hoitajia tarkalla korvalla. ”Vuoden 2021 aikana halukkaille sote-organisaatioille fasilitoidaan työyhteisökohtaisia osallistamisia, jolloin työntekijät pääsevät kertomaan konkreettisia odotuksiaan siitä, minkälaista johtamista he toivovat ja miten työtä voisi organisoida paremmin. Se auttaa myös vaikeassa tilanteessa olevia lähijohtajia suoriutumaan työstään paremmin”.

Lisätietoja työyhteisökohtaisesta kevyestä osallistamisesta

LATAA PDF-ESITTELY: HOITAJIEN TYÖYHTEISÖKOHTAINEN OSALLISTAMINEN

Tarkempia tietoja hoitajakyselyn tuloksista ja työyhteisökohtaisista osallistamisista antaa:

Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI

”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).

Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.