Ajattelin kirjoittaa pari sanaa häpeän tunteesta. Olen tehnyt sellaisia havaintoja aiemmin johtamistehtävissä, sekä viime vuosina toisia johtajia sparratessa, että häpeä on yksi haastavimmista aiheista johtamisessa. Jo häpeästä puhuminen saattaa aiheuttaa häpeää, teema on useinkin vaikea käsitellä ja havaintojeni mukaan johtamisessa jonkinlainen tabu. Häpeään liittyy varmasti monenlaisia näkökulmia, tässä avaan pari itselleni tuttua.

Oman rajallisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen

Aivan kuten esihenkilö ohjaa uupuneen johdettavan työterveyteen, myös coaching-tehtävissä on oltava tässä teemassa hereillä. Joskus nimittäin valmennettava johtaja on niin kovilla muutospaineiden ja tulosodotusten suhteen, että on parempi ohjata hänet esim. työpsykologille.

Onkin hyvä tunnistaa, että aiheeseen voi liittyä aika paljonkin häpeää. Johtajat ovat pääosin hyvin vastuullisia ja tavoitehakuisia, jolloin oman rajallisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen saattaa olla hyvin vaikea asia. Tästä on itselläkin kokemuksia, kun tuli joitain vuosia sitten poltettua itseä loppuun. Häpeän tunteet olivat aktiivisesti läsnä asiaa purkaessa ja hyväksyessä oman rajallisuutensa.

Supersankarin myytti?

Häpeää voi tulla esimerkiksi siitä, että haluaisi jaksaa olla esimerkkinä johdettavilleen, tukea heitä, kuunnella murheissa ja tarjota johtajana apua, vinkkejä ja neuvoja. Lisäksi organisaatioon on saattanut rakentua jonkinlainen supersankarin myytti johtajasta, joka jaksaa, osaa ja kykenee rajattomasti. Kun mukaan otetaan mahdolliset julkisuuden paineet, sidosryhmien odotukset jatkuvaan avoimeen viestintään ja haasteellinen toimintaympäristö, on uupumisen mahdollisuudet aikamoisen vahvat.

Luotettavat tahot nostavat arvoaan

Sen olen työelämän aikana huomannut, että jokainen tarvitsee luotettavia tahoja, joille voi puhua kipieimmistäkin ongelmista, ilman, että tarvitsee pelätä oman positionsa tai uskottavuutensa puolesta. Se voi olla esihenkilö, ystävä, kollega, mentori, työpsykologi, työnohjaaja tai joku muu luottohenkilö. Pääasia varmasti, ettei omaan jaksamiseen ja häpeään liittyviä asioita tarvitse miettiä vain yksin, vaan saa peilata niitä luotettujen kanssa.

Johdon esimerkki vaikuttaa kulttuuriin ja toimintamalleihin

Oman rajallisuuden tunnistamisessa ja tunnustamisessa ei ole mitään hävettävää, päinvastoin. Uskon, että kun aiheesta voidaan keskustella työyhteisössä avoimesti, mystisyys katoaa ja armollisuus ihmisyyttä kohtaan vahvistaa kaikkien onnistumista. Johdon tapa osoittaa esimerkkiä omilla toimillaan ja erityisesti viestinnän sävy, vaikuttavat merkittävästi siihen, miten aiheeseen liittyen opitaan reagoimaan ja toiminaan.

Varaa kalenteriisi maksuton Teams-sparraus

Jos haluat keskustella johtamisen, viestinnän ja arvojen tilanteesta organisaatiossasi, se on nyt helppoa. Voit varata alla olevasta linkistä kalenteriisi maksuttoman Teams-sparrauksen, jossa käymme organisaatiosi tilannetta ja mahdollisuuksia läpi luottamuksellisesti. Keskustelu ei sido mihinkään, mutta antaa kokemusten mukaan sinulle uusia näkökulmia, rohkaisua ja ideoita jatkoa varten.

VARAA KALENTERIISI 30 MIN MAKSUTON TEAMS

Jukka Saksi
KTT, viestintä- ja arvovalmentaja
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

Tukee organisaatioita muutosjohtamisessa viestinnän, arvojen ja osallistamisen keinoin.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 vuotta esimies- ja johtamistehtävissä ennen viestintäyrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuuden murroksesta (2013).

Löytyy somesta nimellä @JukkaSaksi. Linkit kaikkiin sisältöihin löytyvät täältä.

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA