Monen johtajan, yrittäjän ja asiantuntijan mielestä organisaation viestintäkulttuuri on avainasemassa menestyksen kannalta. Kun keskustelen ideaalista viestintäkulttuurista asiakkaideni kanssa, toistuvat seuraavanlaiset toiveet:
Avoimuus on tavoiteltava arvo
Avoimuus tarkoittaa, että tietoa jaetaan kaikille organisaation jäsenille ja mahdollisimman laajasti myös ulkopuolelle, eikä tietoa pidetä vain joidenkin harvojen hallussa. Tämä luo luottamusta ja auttaa kaikkia sidosryhmiä ymmärtämään organisaation toimintaa ja tavoitteita paremmin. Avoimuutta pidetään nykyisin niin tärkeänä arvona, että sen puutetta arvostellaan ja kritisoidaan voimakkaasti.
Rohkeutta puhua myös vaikeista asioista
Rohkeus tarkoittaa, että uskalletaan sanoa asioita suoraan ja rehellisesti, vaikka se olisi joskus vaikeaa tai epämukavaakin. Hyvä viestintäkulttuuri kannustaa avoimuuteen ja rehellisyyteen, ja rohkeus on tärkeä osa kokonaisuutta. Esimerkiksi niin, että henkilöstölle annetaan vapaus nostaa sisäiseen keskusteluun kaikkia mahdollisia asioita, eikä sitä yritetä vaientaa. Se tarkoittaa myös rohkeutta herättää keskustelua vastuullisuuteen ja arvoihin liittyvistä ongelmista.
Proaktiivisuus säästää aikaa ja rahaa
Proaktiivisuus auttaa organisaatiota pysymään ajan tasalla ja valmiina muutoksiin. Se tarkoittaa, että ollaan aktiivisia tiedonkeruussa ja tiedon jakamisessa. Tämä auttaa organisaatiota pysymään kilpailukykyisenä ja valmiina haasteisiin. Erityisen tärkeää proaktiivisuus on suhteessa maineeseen. Siihen kuuluu kyky ja halu tulkita muuttuvaa arvo- ja vastuullisuusilmapiiriä, jotta voidaan reagoida siihen tarvittaessa ennakoivasti. Kyky ennakoida viestinnällisesti säästää aikaa, energiaa, hermoja ja rahaa.
Osallisuus vahvistaa me-henkeä
Osallistavuus tarkoittaa sitä, että organisaation jäsenet ja esimerkiksi asiakkaat, saavat äänensä kuuluviin ja heitä kuunnellaan. Nykyisin on käytettävissä nopeita ja kustannustehokkaita digitaalisia työvälineitä, joiden avulla voidaan osallistaa tuhansia ihmisiä ideoimaan, antamaan palautetta ja yhteiskehittämään. Osallisuudella on iso merkitys työnantajakuvaan ja organisaation maineeseen palveluntuottajana sekä yhteistyökumppanina.
Jaettu viestinnän sävy
Digitaalinen viestintämaailma, erityisesti somessa, on varsin täynnä vastakkainasettelua ja negatiivisuutta. Vaatii myös rohkeutta ja linjakkuutta pitäytyä irti sellaisesta ja pitää yllä rakentavaa viestinnän sävyä kaikissa tilanteissa. Erityisen tärkeää sävy on johdon viestinnässä, koska se heijastuu laajasti. On tärkeää, että viestinnän sävystä ollaan ylimmässä johdossa yhtä mieltä. Se antaa selkänojaa viestiä rohkeasti ja näkemyksellisesti.
Estääkö jokin unelmien viestintäkulttuurin toteutumista?
Yksi este voi olla organisaation hierarkkinen rakenne ja jäykkä johtamistapa. Silloin päätöksenteko on keskitetty ylemmille tasoille ja vähentänyt ylöspäin suuntautuvaa tiedonvälitystä ja vuorovaikutusta. Tämä vaikuttaa negatiivisesti innovatiivisuuteen ja tehokkuuteen.
Toinen este voi olla epävarmuus avoimuuden ja rehellisyyden näyttämisestä organisaatiossa. Johtajat voivat olla huolissaan siitä, että avoin viestintä paljastaa heikkouksia tai haasteita, mikä taas voi vaikuttaa negatiivisesti maineeseen ja taloudelliseen menestykseen.
Voimme kaikki vaikuttaa työyhteisömme unelmakulttuuriin
Mikä on inspiroivaa, jokaisesta organisaatiosta voi myös rakentua unelmien työyhteisö. Me kaikki vaikutamme jäseninä työyhteisömme arvoihin, kulttuuriin ja toimintamalleihin.
Kannustankin rohkeuteen keskustella näistä teemoista työyhteisöissä mahdollisimman avoimesti. Kun löydämme yhteisen tahtotilan ja sävelen, ei meitä estä mikään rakentamasta unelmien viestintäkulttuuria. Se ei ole rahasta kiinni.
Miten tekoäly liittyy työyhteisömme kulttuuriin? Siitä voit lukea täältä.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
