Olen erilaisia yhteisöjä seuranneena havainnut, että viestimme mielellämme asioista vasta sitten, kun ne ovat valmiita. Valmiista viestimistä tarvitaan, mutta haluaisin kannustaa keskeneräisestä viestimistä ja erityisesti dialogia matkasta. Se voi olla opettavaista ja rakentaa luottamusta moneen suuntaan. Kerron tässä artikkelissa, millä agendalla etävalmensin 150 esihenkilöä.

Ei koskaan täysin valmista

Esimerkiksi organisaation vastuullisuuteen ja arvoihin liittyvät teemat ovat niitä, jotka eivät tule koskaan valmiiksi. Jos odotamme hetkeä, jolloin niistä voisi viestiä ”tehtävä suoritettu” -ajatuksella, ei olisi juuri viestittävää. Toki on erilaisia välivaiheita, jotka saadaan valmiiksi, mutta matka on jatkuvaa muutoksen tunnistamista ja uudistamista.

Miten keskeneräisestä ja keskeneräisessä viestimistä voi sitten kehittää?

Kokemukseni mukaan keskeistä on osallistaa viestinnän pohtimiseen ja toteuttamiseen koko työyhteisö. Ei välttämättä niin, että jokainen on aktiivinen viestin tuottaja, vaan että viestintä koetaan työyhteisön yhteiseksi asiaksi ja jokainen tunnistaa oman rooliinsa siihen liittyen. Erityisen tärkeää se on johtoryhmän jäsenten ja esihenkilöiden osalta.

Vuorovaikutteisuus valmennuksen ytimessä

Itse valmennan aihetta toteuttamalla mahdollisimman vuorovaikutteisia työpajoja paikan päällä tai Teamsin välityksellä. Olen huomannut, että hybridivalmennukset harvoin tuottavat parasta tulosta, koska etänä olevat jäävät paitsi kohtaamisesta, jota läsnäolijoiden välillä tapahtuu. Kun kaikki ovat läsnä tai etänä, saadaan eheä valmennuskokonaisuus, jossa jokainen pääsee osallistumaan ja tulee huomioiduksi tasapuolisesti.

Esimerkki valmennuksen agendasta

Alla on esimerkki toteutetun esihenkilövalmennuksen agendasta. Valmennus toteutettiin Teamsin kautta ja siihen osallistui 150 esihenkilöä. Palautteet olivat myönteisiä ja moni koki, että valmennus oli rohkaiseva, vuorovaikutteinen ja oivalluttava.

Yksi tärkeä osa on hakea ryhmätöiden avulla kollegiaalisia ideoita, rohkaisua ja ratkaisuja siihen, miten viestintää voidaan toteuttaa mahdollisimman kivuttomasti ja hyödyllisesti. Haetaan konkreettisia toimia sen lisäksi, että ymmärretään toimintaympäristöä.

Esimerkki ryhmätyökysymyksistä

Valmennusmetodini pohjautuu paljolti siihen, että tuotan keskeisistä teemoista lyhyitä alustuksia, jossa kerron havaintojani ja esitän näkökulmia. Sen jälkeen aina keskustellaan ja tehdään ryhmätöitä. Ryhmätöiden purkuun ja oivalluttavaan dialogiin jätetään tarpeeksi aikaa.

Alla yhden ryhmätyön esimerkkikysymyksiä. Työpajoissa ryhmät laittavat vastauksensa chattiin ja sen jälkeen ryhmästä joku kommentoi vastauksia omin sanoin. Niistä keskustellaan ja minä annan valmentajana niihin omia havaintoja, kokemuksia ja vinkkejä.

Metodi on todettu hyväksi, koska vastaukset jäävät asiakkaalle myöhempää käyttöä varten Teamsin chattiin.

Asiakkaan palaute valmennuksesta

Jarno Kinnunen, viestintäpäällikkö, Hoivatie: Jukan osallistava ja mukaansatempaava valmennus johtajuusviestinnästä innosti esihenkilöitämme pohtimaan viestinnän merkitystä esihenkilötyössä. Sparrauksella saimme vahvistusta ja erinomaisia työkaluja viestintäkulttuurimme rakentamiseen, jossa arvoilla ja oman työn näkyväksi tekemisellä on iso rooli. Vahva suositus!”

Pelkojen ja esteiden poistamista

Keskeneräisestä viestiminen on kokemukseni mukaan paljolti esteiden purkamista ja rohkeuden löytämistä oivallusten kautta. Jokainen työyhteisö voi tässä kehittyä.

On tärkeää myös huomioida, että avoimuus, läpinäkyvä viestintä ja aktiivisuus vahvistavat työnantajamainetta. Siihen kannattaa erityisesti työvoimapulan aikana kiinnittää huomiota!

Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI

”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi”.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).

Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista,  TikTokista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.