Sain haastatella Arvovalta-kirjaan emerituspiispa Eero Huovista arvoista ja johtajuudesta (kuva Raine Haikarainen). Eero joutui Helsingin hiippakunnan piispana 1991-2010 moneen haastavaan johtamistilanteeseen. Tehtävät olivat uusia. Oli pakko miettiä omaa asennetta. Oli aloitettava alhaalta.
”Uskon, että hyvään johtajuuteen kuuluu halu ja kyky kuunnella ympäristöä ja työtovereita. Korvilla johtaminen on tärkeä osa johtajuutta. Usein ajatellaan, että johtajan täytyy puhua, ohjeistaa ja näyttää suuntaa. Sekin on tärkeää, mutta kuuntelemisesta on aloitettava. Ennen kuin voit ajaa muutoksia, on tunnettava toisten ajatukset, uudet ideat ja kriittiset mielipiteet.”
”KUUNTELEMINEN ON VAIKEAA, sillä me kaikki rakastamme omia ajatuksiamme. Siitä pitäisi päästä askel eteenpäin. Luulen, että tämän ajan erityinen haaste on se, että kykymme kuunnella eri mieltä olevia on laskenut. Tämä näkyy kaikkialla, politiikassa, kirkossa ja mediassa. Olisiko taito kuunnella päässyt ruostumaan?”
Pohdimme Eeron kanssa, haluavatko mediallistuneessa ympäristössä kaikki ensi sijassa oman äänensä kuuluviin. ”Keskinäinen kilpailu näkyvyydestä on tullut kovemmaksi. Some on laskenut viestittämisen ja sanomisen kynnystä. Aiemmin joutui näkemään enemmän vaivaa, että sai omat ajatuksensa esiin. Piti kirjoittaa kirje, laittaa se kirjekuoreen, nuolla se, hakea postimerkki ja viedä se postilaatikkoon. Silloin joutui nykyistä enemmän miettimään, onko ajatuksellani sellaista arvoa, että kaikki tämä vaiva kannattaa nähdä.”
”ENTERIN NAPPIA TULISI KUNNIOITTAA ENEMMÄN. Viestiavaruuteen pitäisi lähettää vain sellaista tavaraa, jota on mietitty ja harkittu. Sähköpostilla ja tekstiviesteillä johtaminen voi aiheuttaa turhia väärinymmärryksiä. Hyvää käytöstä ja läsnäoloa kysytään erityisesti silloin, kun on oltava kriittinen. Joskus tuntuu siltä, että nykyään ammutaan ensin ja vasta sitten mietitään, olisiko pitänyt ensin tähdätä.” Eero ei ajattele, että ennen kaikki oli paremmin, mutta ero aiempaan tulee ainakin viestinnän reaktionopeuden kautta.
LUPA EPÄILLÄ? Eero muistuttaa, että kristillinen usko on siinä mielessä hankala asia, että siihen kuuluu lupa myös epäillä. ”Ei mikään usko ole särötöntä, jossa ei olisi kysymyksiä. Jumalasta on aina vaikeaa puhua. Ihmisillä saattaa olla hyvin erilaisia kokemuksia, ja siksi keskustelussa täytyy olla tilaa. Samalla on kuitenkin pidettävä kiinni siitä, että luterilaisen kirkon pappi on sitoutunut siihen, mitä pappisvihkimyksen yhteydessä on luvannut. Pelisäännöt ovat samat kuin muualla. Jos firman työntekijä alkaa puhua jonkun toisen firman äänellä, se ei pitkän päälle toimi.”
Pohdimme sitä, onko papilla oikeutta epäilyihin. ”Jokaiseen yhteisöön kuuluu, että oman porukan keskellä on lupa kyseenalaistaa. Samaan aikaan pitää olla solidaarisuutta yhteiselle missiolle. On vaativa taiteenlaji, että osaa yhtä aikaa kyseenalaistaa ja silti sitoutua omaan yhteisöönsä. Jos johtaja kykenee luomaan ilmapiiriin, jossa on lupa kyseenalaistaa, mutta samalla riittävää tahtoa pysyä yhdessä, niin se on paljon saavutettu. Jos johtaja pitää vain porukan koossa, hän voi tukahduttaa keskustelun. Jos johtaja antaa liikaa tilaa kyseenalaistamiselle, silloin missio voi hajota.”
”ONKIN TÄRKEÄ HAHMOTTAA SE TILA, JOSSA VOI HAASTAA. Firman sisällä täytyy olla tilaa kyseenalaistaa, mutta kun mennään firmasta ulos, korostuu yhdessä olemisen tunto. Kyse ei ole sananvapauden rajoittamisesta, vaan sanavapauden oikean paikan etsimisestä. Hyvän hallitustyön vanha käytäntö on, että hallitus voi keskenään olla jostain asiasta eri mieltä, mutta kun päätös on tehty, kaikki pysyvät sen takana. Joskus näkee, että päätöksen jälkeen mennään julkisuuteen kertomaan omia eriäviä näkemyksiä. Se ei ole reilua eikä se luo hyvää yhteishenkeä.”
EERO VIHKI URANSA AIKANA 451 PAPPIA ja kävi jokaisen kanssa varsin henkilökohtaiset keskustelut. Joskus joku vähän aristellen kertoi, että elämässä on ollut vaikeuksia ja on joutunut käymään terapeutilla. ”Pidin sitä kuitenkin vahvuutena, että oli kanttia katsoa myös omia heikkouksiaan. Ehkä johtajan yksi oivallus onkin, ettei ole kaikkivoipa. Itsetutkiskelun ja itsetunnon lisääminen ovat tärkeitä asioita, mikä tarkoittaa myös omien puutteiden näkemistä.”
MITEN KIRKKOHERRAT JA PAPIT HAHMOTTIVAT OMAA JOHTAJUUTTAAN?. ”Ennen kuin tulin piispaksi 1991, oli hiippakunnan kirkkoherroille pidetty kokouksia vain satunnaisesti. Niitä alettiin sitten pitää säännöllisesti ja niissä puhuttiin paljon siitä, mitä kirkkoherrana oleminen on. Oli kahdenlaisia asenteita. He, joilla jo oli hyviä johtamistaitoja, olivat kiinnostuneita kehittämään omaa johtamista vielä pidemmälle. He olivat miettineet johtajuuttaan ja heillä oli valmius miettiä asiaa lisää. Mutta heidän kanssaan, jotka kokivat olevansa jo valmiiksi hyviä, oli eniten haasteita, sillä he eivät nähneet kehittämiskeskusteluja tarpeelliseksi.”
Ajan myötä tapaamisista muodostui sellaisia, että niissä alettiin puhua avoimesti myös hankalista ja vaikeasti ilmaistavissa olevista ongelmista. Tämä rakensi keskinäistä luottamusta. Nähtiin vaikeudet yhdessä ja myönnettiin, että työ on välillä todella hankalaa. ”Avasin myös omia haasteitani ja se näytti rohkaisevan myös muita kertomaan vaikeuksistaan. Joskus on niin, että liian vahvan johtajan vierellä on vaikea olla.”
MYÖS EPÄONNISTUMISILLE PITÄÄ OLLA OIKEA PAIKKA. ”Kaikki ongelmat eivät kuulu julkisuuteen. Usein parannuksen tekeminen onnistuu parhaiten luottamuksellisessa ja turvallisessa ympäristössä. Kaikilla ammattikunnilla on omia piirejä ja paikkoja, joissa ratkotaan kaikkein hankalimpia kysymyksiä. Ei papinkaan pidä käyttää saarnatuolia omien ongelmiensa ratkaisemiseen. Toki pitää julkisuuteen päin olla rehellinen, mutta rivin edessä ei pidä ryhtyä ripittäytymään eikä rypemään.”
Eero pitää tärkeänä, että arvoista ja yhdessä toimimisen periaatteista keskustellaan kunnioittavasti. ”Ihminen on ja hänen kuuluu olla homo sapiens, viisas ihminen. Viisauden ja harkinnan harjoittamiseen pitäisi panostaa enemmän, niin kirkossa kuin kaikkialla yhteiskunnassamme.”
Haastattelun ja paljon muuta voit lukea kokonaisuudessaan tuoreesta Arvovalta-kirjasta.
Tilaa uutiskirje!
Jättämällä sähköpostiosoitteesi tilaat Johtaja on Media! -uutiskirjeen, jonka kautta saat ideoita, vinkkejä ja muita hyödyllisiä sisältöjä johtajuuden, arvotyön ja viestinnän kehittämiseksi. Kerromme uutiskirjeissämme myös osallistavan konseptin kokemuksista ja palvelumahdollisuuksista.
Jos haluat vaihtaa ajatuksia, ota vapaasti yhteyttä.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.