← Johtaja on Media

Entä jos yksi tekoälyn suurista mahdollisuuksista löytyykin organisaatioiden hiljaisesta tiedosta?

Jukka Saksi ·

Hautakivialan esimerkki näyttää, miten vuosien kokemustieto voisi muuttua tekoälyn avulla yhteiseksi tietopankiksi, paremmaksi asiakaspalveluksi ja säilyväksi osaamiseksi.

Haluan jakaa konkreettisen esimerkin toimialalta, jota moni ei ehkä ensimmäisenä yhdistä tekoälyyn. Hautakivialalta.

Olen saanut sparrata erästä hautakivialan yritystä tekoälyn hyödyntämisessä viestinnässä, markkinoinnissa ja tuotteistuksessa.

Tekoälyä käytetään jo hautakivien kuvioiden suunnittelussa sekä kaiverrusten ja maalausten valmistelussa, mutta ehkä kiinnostavampi mahdollisuus liittyy vuosien aikana kertyneeseen hiljaiseen tietoon.

Yrityksen ihmiset tuntevat pääkaupunkiseudun hautausmaita jopa yksittäisten osastojen ja rivien tarkkuudella.

He tietävät kokemuksesta, miten maasto vaikuttaa hautakivien perustuksiin, minkä kokoisia kiviä eri paikoille voi asentaa ja mitä seurakunnat edellyttävät.

Tämä tieto on kertynyt vuosien asennus- ja huoltotöistä. Suuri osa siitä on ihmisten muistissa.

Hiljaisesta tiedosta yrityksen omaksi tietopankiksi

Olemme suunnitelleet, miten tästä osaamisesta voitaisiin rakentaa tekoälyn avulla yrityksen oma tietopankki.

Ajatuksena on yhdistää olemassa olevat dokumentit ja kokemukset sekä täydentää tietoa esimerkiksi asentajien puhelimeen sanelemilla havainnoilla.

Kun asiakas kertoo hautapaikan sijainnin, työntekijä voisi kysyä tekoälyltä paikan erityispiirteistä ja vaatimuksista.

Tekoäly kokoaisi olennaiset tiedot, joiden avulla ammattilainen voisi suunnitella paikalle soveltuvan hautakiven ja varmistaa seurakunnan ajantasaiset määräykset.

Suurin hyöty voisi näkyä asiakkaalle.

Omaiset saisivat sujuvampaa ja asiantuntevampaa palvelua, turhia suunnittelukierroksia vältettäisiin ja seurakuntien muistomerkkisuunnitelmien käsittely helpottuisi.

Samalla vähennettäisiin henkilöriskiä. Mitä tapahtuu, jos vuosikymmenten osaaminen on muutaman ihmisen muistissa ja he siirtyvät eläkkeelle tai muihin tehtäviin?

Tietopankki auttaisi säilyttämään osaamisen ja siirtämään sitä myös uusille työntekijöille. Tällaisella tietopääomalla voisi olla yritykselle merkittävää taloudellistakin arvoa.

Tällaisen ratkaisun kokeileminen ei välttämättä vaadi koodaustaitoja. Itse lähtisin liikkeelle esimerkiksi Claude-sovelluksella, tarkistetuilla pohjatiedoilla ja jatkuvasti täydennettävillä havainnoilla. Tärkeää on myös varmistaa tietoturva, tietojen oikeellisuus ja ajantasaisuus.

Voisimmeko hyödyntää tekoälyä nykyistä luovemmin?

Uskon, että voisimme hyödyntää jo käytössämme olevia tekoälysovelluksia laajemmin kuin ehkä ymmärrämmekään.

Tekstien tuottaminen ja tietojen analysointi ovat monelle tuttuja käyttötapoja. Mutta suuri mahdollisuus voi olla myös kokemustiedon dokumentoinnissa ja muuttamisessa yhteiseksi, helposti hyödynnettäväksi tietopääomaksi.

Eikä tämä koske vain yrityksiä.

Julkisen sektorin ja kolmannen sektorin organisaatioissa on valtavasti hiljaista tietoa, jonka parempi hyödyntäminen voisi parantaa palveluiden laatua, jatkuvuutta ja asiakaskokemusta.

Tämä on myös johtamisen, osaamisen arvostamisen ja vastuullisuuden kysymys.

Ajattelen, että voisimme olla nykyistä luovempia siinä, miten keräämme ja siirrämme hiljaista tietoa niin, ettei se katoa ihmisten mukana, vaan hyödyttää tulevia työntekijöitä ja ennen kaikkea asiakkaita.

Millaista hiljaista tietoa sinun organisaatiossasi olisi arvokasta saada talteen asiakkaiden hyödyksi?

Jukka Saksi KTT, Johdon sparraaja: muutos, kriisit ja tekoäly. 15 vuoden johtamiskokemus.
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi · 040-501 8357