Johtoryhmät ovat jo kokeilleet, mutta hyödyntämisen laatu vaihtelee
Olen viime kuukausina keskustellut paljon johtoryhmien ja laajennettujen johtoryhmien kanssa eri toimialoilla. Yksi havainto toistuu lähes poikkeuksetta.
Tekoäly ei ole enää uusi asia. Lähes kaikki johtoryhmät ovat saaneet jonkinlaista koulutusta generatiiviseen tekoälyyn. ChatGPT, Copilot ja muut vastaavat sovellukset ovat tuttuja, niitä on kokeiltu ja testattu, ja niistä on muodostunut perustason ymmärrys. Enää ei tarvitse lähteä liikkeelle aivan alkeista, kuten siitä, mikä on prompti tai mihin tekoälyä voi käyttää.
Samalla näkyy kuitenkin selvä epätasaisuus. Käyttöaste vaihtelee, hyödyntämisen laatu vaihtelee ja erityisesti se, kuinka tietoista ja harkittua tekoälyn käyttö on, vaihtelee paljon. Moni käyttää tekoälyä, mutta harva käyttää sitä vielä systemaattisesti ajattelua, johtamista ja viestintää tukevalla tavalla.
Mukauttaminen on alihyödynnetty mutta ratkaiseva tekijä
Yksi yllättävän suuri puute nousee esiin kerta toisensa jälkeen. Valtaosa käyttäjistä, myös aktiivisista, ei ole mukauttanut tekoälysovellusta omaan käyttäjäprofiiliinsa.
Tämä on merkittävä asia, koska juuri mukauttaminen vaikuttaa suoraan siihen, millaisia vastauksia tekoäly tuottaa. Sävy, näkökulmat, oletukset ja vastausten syvyys rakentuvat pitkälti sen varaan, millaisena käyttäjän rooli, vastuut ja toiveet on sovellukselle kerrottu. Kun mukauttaminen tehdään huolellisesti, vaikutus näkyy välittömästi. Vastaukset tarkentuvat, osuvat paremmin kontekstiin ja tukevat ajattelua aivan eri tavalla.
Mukauttamisessa on kuitenkin toinenkin taso. Kyse ei ole vain yksilön tehokkuudesta. Mukaan voidaan tuoda myös organisaation yhteiset linjaukset, arvot, eettiset periaatteet ja toivottu viestinnän sävy. Kun yksilöllinen mukauttaminen ja yhteiset periaatteet yhdistyvät, tekoäly ei ole vain henkilökohtainen apuri, vaan organisaation ajattelua tukeva väline. Tämä parantaa laatua ja samalla vähentää riskiä siitä, että ajattelu, arvot tai vastuu ulkoistuvat huomaamatta koneelle.
Sama arvopohja, eri käyttötarkoitukset
Yksi keskeinen keskustelu liittyy tekoälyn käyttötarkoituksiin. Useimmissa organisaatioissa on hyödyllistä erottaa toisistaan organisaation substanssiin liittyvä tekoäly ja hallinnollinen sekä johtamista tukeva tekoäly.
Substanssiin liittyvä tekoäly kytkeytyy usein organisaation ydinpalveluihin, kuten asiakastyöhön, hoitotyöhön, juridiikkaan tai pankkitoimintaan. Tähän liittyy usein tiukempaa sääntelyä, juridisia ja eettisiä vaatimuksia sekä kulttuurisia ja ammatillisia rajoja. Hallinnollinen tekoäly, kuten valmistelu, analyysi, jäsentäminen ja viestinnän tuki, on monesti helpompi ottaa käyttöön ja tarjoaa nopeampia hyötyjä.
Tästä huolimatta yksi asia on yhteinen kaikille käyttötarkoituksille. Tekoälyn on toteutettava samaa arvopohjaa. Arvot eivät voi vaihtua sen mukaan, missä prosessissa tekoälyä käytetään. Päinvastoin, juuri erilaiset käyttötarkoitukset tekevät arvoista entistä tärkeämpiä. Tulemme väistämättä tilanteisiin, joihin ei ole vielä valmiita vastauksia. Emme edes tiedä kaikkia kysymyksiä, joita tekoälymurros tuo mukanaan. Näissä tilanteissa arvot eivät ole koriste, vaan selkäranka.
Luottamus, viestintä ja ajattelulle jäävä tila ratkaisevat
Viestinnän rooli korostuu tässä muutoksessa poikkeuksellisella tavalla. Viestintä ei ole vain kertomista, vaan teko. Se kertoo, mihin voi luottaa ja mihin ei. Se voi rakentaa uteliaisuutta, valppautta ja luottamusta, tai vaihtoehtoisesti epäluottamusta ja pelkoa.
Toimintaympäristö on monella tavalla myllerryksessä. Juuri siksi luottamus on ehkä keskeisin johtamisen elementti tällä hetkellä. Luottamus ei synny sanoista, vaan teoista ja johdonmukaisuudesta. Jos viestintä tekoälystä on hajanaista, yliväittävää tai epäuskottavaa, kaikki muu muuttuu vaikeammaksi.
Yhä useammin johtoryhmissä nousee esiin tarve rakentaa yhteinen jaettu näkemys. Ei siksi, että kaikesta pitäisi olla samaa mieltä, vaan siksi, että ymmärretään mihin suuntaan ollaan menossa, millä arvoilla muutosta tehdään ja miten keskeneräisyydestä voidaan puhua rehellisesti.
Tekoälymuutos ei ole yksittäinen projekti, vaan koko organisaation yhteinen muutosmatka, joka täytyy pystyä sanoittamaan ja tarinallistamaan niin, että ihmiset pysyvät mukana. Tavoite ei ole teknologia sinänsä, vaan parempi palvelu, parempi työn laatu ja parempi hyvinvointi.
Ehkä kaikkein tärkeintä on vapauttaa aikaa ajattelulle. Monessa johtoryhmässä tämä aika on käynyt vähiin. Palaverit seuraavat toisiaan ja päätöksiä tehdään jatkuvassa virrassa samalla kun maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan. Tekoäly voi parhaimmillaan auttaa juuri tässä, ei korvaamalla ajattelua, vaan tukemalla sitä, jäsentämällä monimutkaisuutta ja avaamalla vaihtoehtoja. Mutta vain, jos vastuu, arvot ja harkinta pysyvät ihmisillä.
Juuri siksi nyt ei enää etsitä uusia kokeiluja, vaan yhteistä suuntaa.