Olen saanut vuosien varrella seurata monia kriisitilanteita läheltä. Mutta ehkä vielä enemmän olen saanut kohdata organisaatioita, jotka eivät ole joutuneet kriiseihin.
Juuri tämä on saanut minut pohtimaan kriisiviestintää eri näkökulmasta.
Ajattelen, että suurin osa kriisiviestinnästä ei tapahdu kriisin hetkellä, vaan paljon ennen sitä. Se on ennakointia, tulkintaa ja valintoja, joita tehdään arjessa usein huomaamatta. Se on kykyä nähdä, miten yksittäiset päätökset, viestit ja sävyt voivat näyttäytyä ulospäin, ja miten ne suhteutuvat ympäröivään yhteiskuntaan.
Usein unohdamme, että luottamus ei murene yhdessä hetkessä. Se rakentuu ja samalla myös rapautuu vähitellen.
Ennakoiva viestintä on näkymätöntä
Parhaat organisaatiot eivät ole kriisittömiä siksi, etteivätkö ne kohtaisi vaikeita tilanteita. Ne ovat kriisittömiä siksi, että ne tekevät valintoja ajoissa.
Ne pysähtyvät kysymään, miltä tämä näyttää ulospäin, miten tämä linkittyy arvoihimme ja mitä tästä voi seurata. Ne sanoittavat vaikeita asioita ennen kuin niistä syntyy julkisia ongelmia.
Tämä työ jää usein näkymättömäksi. Siitä ei kirjoiteta otsikoita eikä sitä mitata samalla tavalla kuin kriisin hoitamista.
Silti juuri se on kaikkein arvokkainta työtä.
Miksi arvot ovat kriisien ennaltaehkäisyssä keskeisiä
Olen alkanut pitää yhä tärkeämpänä sitä, että viestintää ei voi tarkastella irrallaan arvoista.
Tämä ei ole vain tekninen kysymys viestinnästä, vaan syvästi arvopohjainen kysymys.
Yhteiskunnallinen arvoilmapiiri muuttuu jatkuvasti. Se, mikä vielä muutama vuosi sitten oli hyväksyttävää, ei välttämättä ole sitä enää tänään. Organisaatiot, jotka eivät aktiivisesti tulkitse tätä muutosta, ajautuvat helposti tilanteisiin, joissa viestintä ja toiminta näyttäytyvät ristiriitaisina.
Juuri tästä syystä arvot ovat keskeisessä roolissa myös omissa johdon viestintävalmennuksissani. Kyse ei ole vain organisaation omien arvojen sanoittamisesta, vaan myös kyvystä ymmärtää, miten ne suhteutuvat laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Ilman tätä ymmärrystä ennakointi jää vajaaksi.
Tekoäly tukena, mutta ei päätöksentekijänä
Tekoäly tuo tähän työhön uuden ulottuvuuden.
Olen itse hyödyntänyt tekoälyn kielimalleja erityisesti siinä, että ne auttavat tunnistamaan laajoista aineistoista heikkoja signaaleja, sävyeroja ja mahdollisia riskejä. Ne voivat auttaa hahmottamaan, miten jokin viesti voidaan tulkita eri näkökulmista ja millaisia reaktioita se voi herättää.
Tekoäly voi myös tukea oikeanlaisen viestinnän sävyn löytämistä ja vaihtoehtojen arviointia.
Mutta tämä ei ole vain tekninen kysymys.
Vastuu tulkinnasta, valinnoista ja päätöksistä on aina ihmisellä.
Jos tämä vastuu siirtyy huomaamatta teknologialle, menetämme jotain olennaista, harkinnan, näkemyksellisyyden ja eettisen vastuun.
Miksi yhdistän viestinnän, tekoälyn ja arvot
Oma tapani valmentaa perustuu siihen havaintoon, että viestintää, tekoälyä ja arvoja on yhä vaikeampi erottaa toisistaan.
Viestintä ilman arvopohjaa jää helposti ontoksi.
Tekoälyn hyödyntäminen ilman viestinnän ja arvojen ymmärrystä voi johtaa virheisiin.
Arvot ilman käytännön viestintää eivät näy arjessa.
Siksi johdon viestintävalmennuksissa arvot ja arvoilmapiirin tulkinta ovat keskeisessä roolissa.
Ja vastaavasti tekoälyvalmennuksissa mukana on aina myös viestinnän ja arvojen näkökulma.
Näiden lisäksi kokonaisuuteen liittyy aina myös johtaminen, päätöksenteko ja muutos.
Ajattelen, että juuri näiden neljän teeman, viestintä, arvot, tekoäly ja johtajuus, välinen yhteys on yksi keskeisimmistä asioista, jotka organisaatioiden on tällä hetkellä ymmärrettävä.
Lopuksi
Ehkä tärkein kysymys ei ole se, miten toimimme kriisissä.
Vaan se, mitä teemme tänään, jotta emme joudu siihen.
Jos haluat pohtia näitä kysymyksiä oman organisaatiosi näkökulmasta, keskustelen niistä mielelläni.