Olen jo vuosia sitten kirjoittanut siitä, että narsismi on suomalaisen johtamisen syöpä. Tämä näkemys ei ole muuttunut – päinvastoin, tekoälyn aikakaudella narsistisen johtamisen tunnistaminen on entistä tärkeämpää.
Mitä narsistinen johtaminen on?
Narsistinen johtaja asettaa omat tarpeensa organisaation ja työntekijöiden tarpeiden edelle. Hän kaipaa jatkuvaa ihailua, vähättelee muiden saavutuksia ja reagoi kritiikkiin ylimitoitetusti.
Narsistinen johtaja voi olla karismaattinen ja vakuuttava, mikä tekee ilmiön tunnistamisesta haastavaa. Mutta pitkällä aikavälillä tuhot ovat mittavat: luottamus rapautuu, parhaat työntekijät lähtevät ja organisaatiokulttuuri myrkyttyy.
Miksi tämä on ajankohtaista nyt?
Tekoälyn aikakaudella organisaatiot tarvitsevat johtajia, jotka kykenevät rakentamaan psykologista turvallisuutta ja luottamusta. Narsistinen johtaja tekee päinvastoin: hän luo pelkoa ja epävarmuutta.
Kun työelämä muuttuu nopeasti, tarvitaan johtajia, jotka osaavat kuunnella, myöntää tietämättömyytensä ja oppia yhdessä tiiminsä kanssa. Narsisti ei tähän kykene.
Miten tunnistaa narsistinen johtaminen?
- Johtaja ottaa kunnian muiden työstä
- Kritiikki johtaa ylireagointiin tai kostotoimiin
- Päätökset tehdään oman edun, ei organisaation edun mukaan
- Työntekijät pelkäävät puhua avoimesti
- Vaihtuvuus on korkea erityisesti johtajan lähipiirissä
Mitä voimme tehdä?
Hallitusten ja johtoryhmien on uskallettava puuttua narsistiseen johtamiseen. Se vaatii rohkeutta, mutta se on välttämätöntä organisaation ja sen ihmisten hyvinvoinnin kannalta.