← Johtaja on Media

Kun tekoäly näkyy liikaa, luottamus alkaa horjua

Jukka Saksi ·

Samaan aikaan kun tekoälyä opitaan hyödyntämään yhä monipuolisemmin, suhtautuminen sen näkyvään käyttöön on muuttunut selvästi kriittisemmäksi. Kyse on luottamuksesta ja arvoympäristön muutoksesta.

Olen seurannut tekoälyn käyttöä ja siihen liittyviä reaktioita tiiviisti viimeiset kolme vuotta. Kouluttajana, tutkijana ja puhujana näen aika nopeasti, milloin jokin ilmiö on kääntymässä uuteen vaiheeseen.

Yksi tällainen käänne on tapahtunut viimeisen puolentoista vuoden aikana.

Samaan aikaan kun tekoälyä opitaan hyödyntämään yhä monipuolisemmin ja monessa tilanteessa myös viisaasti, suhtautuminen sen näkyvään käyttöön on muuttunut selvästi kriittisemmäksi. Tämä näkyy erityisesti viestinnässä ja sosiaalisessa mediassa.

Tekoälykuvahaaste paljastaa jotain olennaista

Viime aikoina somessa on kiertänyt tekoälykuvahaaste, jossa luodaan itsestä tekoälyn avulla karikatyyrimäinen tai elokuvamainen kuva työroolissa. Haaste ei ole suunnattu vain tietyille ryhmille, vaan siihen ovat osallistuneet monenlaiset ihmiset. Myös suomalaiset johtajat ovat lähteneet mukaan, esimerkiksi LinkedInissä.

Ymmärrän hyvin, miksi näin tapahtuu. Ilmiö on kevyt, leikkimielinen ja teknisesti kiinnostava. Mutta samalla se paljastaa jotain olennaista tästä ajasta.

Olen huomannut, että yhä useampi suhtautuu tällaisiin tekoälyllä tehtyihin kuviin ja videoihin varautuneesti tai jopa ärsyyntyneesti. Moni ohittaa koko sisällön lukematta tekstiä lainkaan, jos huomaa heti, että kyseessä on tekoälyllä tehty kuva.

Tämä on merkittävä muutos verrattuna parin vuoden takaiseen. Silloin tekoälykuvat herättivät uteliaisuutta. Nyt ne herättävät usein kysymyksiä: miksi tämä on tehty, mitä tällä halutaan sanoa ja onko tällä oikeasti arvoa.

Sama ilmiö näkyy teksteissä

Kun lukija tunnistaa nopeasti, että teksti on geneerinen ja tekoälyn kädenjälki peittää kirjoittajan oman ajattelun ja näkemyksen, luottamus alkaa rapautua. Kyse ei ole siitä, että tekoälyä olisi käytetty, vaan miten sitä on käytetty. Laiska käyttö näkyy ulospäin yllättävän nopeasti.

Ajattelen, että tässä ei ole kyse teknologiavastaisuudesta. Kyse on luottamuksesta ja arvoympäristön muutoksesta.

Luottamuksen ja arvoympäristön muutos

Elämme ajassa, jossa sosiaalinen media ja internet täyttyvät tekoälyllä tuotetusta harhaanjohtavasta sisällöstä, deepfake-videoista ja valheellisista kuvista. Samalla keskustelu tekoälyn hiilijalanjäljestä ja vastuullisuudesta voimistuu. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, miten ihmiset reagoivat kaikkeen tekoälyllä tuotettuun sisältöön, myös silloin kun tarkoitus on ollut harmiton.

Siksi ajattelen, että tekoälyn käyttö ei ole enää vain tekninen tai tehokkuuteen liittyvä kysymys. Se on yhä useammin viestinnällinen ja eettinen kysymys.

Organisaatiot ovat vasta alkutekijöissään

Suomalaiset organisaatiot ovat tässä vielä pitkälti alkutekijöissään. Tekoälyä tarkastellaan edelleen liian usein IT:n ja tehokkuuden näkökulmasta. Liiketoimintajohto, viestintä, HR ja tietohallinto eivät vielä puhu riittävästi samaa kieltä.

Juuri tämä yhteinen kieli olisi kuitenkin ratkaisevaa. Tekoälyn käyttö kytkeytyy suoraan arvoihin, eettisiin periaatteisiin, vastuullisuuteen ja luottamukseen. Tämä linkitys näkyy organisaatioiden strategioissa ja arjessa vielä heikosti, vaikka suunta on vähitellen muuttumassa.

Näen työssäni myös sen riskin, että tekoälyhypen keskellä tervettä kriittisyyttä ei aina haluta kuulla. Jos organisaation kulttuuri vaientaa ne, jotka nostavat esiin riskejä ja arvokysymyksiä, luottamushaitat voivat kasvaa nopeasti.

Tekoäly voi tukea ajattelua, kun ihminen säilyttää ohjat

Tässä ei ole kyse kehityksen jarruttamisesta. Päinvastoin. Tekoäly voi parhaimmillaan tukea ajattelua, jäsentää monimutkaisia kokonaisuuksia ja vapauttaa aikaa olennaiseen. Mutta vain silloin, kun ihminen säilyttää vastuun, näkemyksen ja ajattelun ohjat käsissään.

Siksi ajattelen, että arvoympäristön tulkinnan ja sen muutosten tunnistamisen pitäisi olla johtoryhmien jatkuvalla agendalla, ei vain yksittäisten ilmiöiden yhteydessä. Nyt kritiikin kohteena ovat tekoälykuvat ja laiska käyttö. Puolen vuoden päästä kyse voi olla jostain muusta.

Luottamus on tämän ajan valuuttaa

Kun tulevaisuus on sumuinen ja vastakkainasettelu voimakasta, yksi asia nousee ylitse muiden.

Luottamus.

Se on tässä ajassa kaikkein tärkeintä valuuttaa. Ja tekoälyn käyttö joko vahvistaa sitä tai rapauttaa sitä, usein huomaamatta.

Kiinnitän näihin teemoihin huomiota omissa koulutuksissani ja puheenvuoroissani, koska pelkkä tekoälyn hypetys ei ole mielestäni vastuullista, vaan on tärkeää tuoda esille myös riskejä ja uhkatekijöitä, jotta tekoälyn käytöstä saadaan parhaat hyödyt irti realistisesti.

Jukka Saksi KTT, johdon tekoälykouluttaja ja sparraaja. 15 vuoden johtamiskokemus.
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi · 040-501 8357