Olen alkanut pohtia kriisiviestintää hieman eri kulmasta viime vuosina.
Usein puhumme kriisiviestinnästä vasta silloin, kun kriisi on jo päällä. Kun jotain on tapahtunut, ja pitäisi reagoida nopeasti, oikein ja uskottavasti.
Ajattelen, että tämä on vain pieni osa kokonaisuutta.
Oman kokemukseni mukaan, kun olen saanut sparrata organisaatioita viestinnän eri teemoissa noin 12 vuoden ajan, ja sitä ennen toiminut itse johtamistehtävissä viestijänä, jopa 90 % kriisiviestinnästä tehdään etukäteen.
Kyse ei ole ensisijaisesti valmiista tiedotepohjista tai prosessikaavioista. Ne ovat hyödyllisiä, mutta eivät ratkaisevia.
Kyse on enemmän tästä:
- tunnistetaanko, milloin poikkeama muuttuu kriisiksi
- onko roolit ja päätöksenteko selkeitä
- tiedetäänkö, kuka viestii ja missä vaiheessa
- onko viestinnän sävy johdonmukainen myös arjessa
- onko luottamusta rakennettu systemaattisesti ennen kriisiä
Usein unohdamme, että kriisi ei synny vain tapahtumasta.
Se syntyy tulkinnasta.
Ja tähän tulkintaan vaikuttaa yhä enemmän muuttuva arvoilmapiiri ja viestintäympäristö. Se, mikä vielä eilen oli hyväksyttävää, voi tänään näyttäytyä täysin eri valossa.
Olen nähnyt tilanteita, joissa operatiivinen kriisi on hoidettu hyvin, mutta viestintä eskaloi tilanteen.
Ja toisaalta tilanteita, joissa tapahtuu jotain vakavaa, mutta luottamus kantaa.
Näissä tilanteissa ero on usein tässä:
- kriisi ei muutu luottamuskriisiksi
- sidosryhmät pysyvät mukana
- organisaation toiminta koetaan johdonmukaiseksi
Ajattelen, että tämän ytimessä on yksi yksinkertainen havainto:
Kaikkea ei voi ennakoida, mutta paljon voi estää.
Kun viestintä on avointa, johdonmukaista ja ennakoivaa, syntyy luottamuspääomaa, joka kantaa myös paineessa.
Tämä ei ole vain viestinnän kysymys.
Tämä on johtamisen, arvojen ja kulttuurin kysymys.
Ehkä tärkeämpi kysymys on:
Rakennammeko viestintää niin, että se kestää paineessa, vai vasta sitten, kun paine on jo päällä?
Onko teidän kriisiviestintänne ajan tasalla?
Olen laatinut johtoryhmille kymmenen kohdan kysymyspatteriston, jonka avulla voi nopeasti arvioida, onko organisaation kriisiviestintäsuunnitelma ajan tasalla.
Kysymysten läpikäynti ei maksa mitään eikä sido mihinkään, mutta kokemukseni mukaan se:
- selkeyttää kriisiviestinnän kokonaisuutta
- tuo esiin keskeiset puutteet
- sitouttaa johtoryhmää tähän teemaan
Jos haluat tämän kysymyspatteriston käyttöösi, voit laittaa viestin:
📩 jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
📱 WhatsApp 0501 8357
Kirjoita viestiin: kysymyspatteristo
Lähetän sinulle kysymykset maksutta.