Olen pysähtynyt tarkastelemaan omia tekoälyvalmennuksiani, että miten voisin tehdä niistä entistä vaikuttavampia asiakkailleni.
Olen saanut sparrata johtoryhmiä, esihenkilöitä ja viestintätiimejä eri toimialoilta, ja yksi havainto on toistunut.
Tekoälyvalmennus ei voi olla yksittäinen koulutustilaisuus. Se on ajattelun muutosprosessi.
Palautteiden, havaintojen ja käytännön kokemusten perusteella olen kehittänyt valmennuspolkua edelleen, jotta se olisi osallistujille vaikuttavampi, syvempi ja arjessa mielekkäämpi.
Tässä on se kehikko, jota räätälöidään aina kohderyhmän ja organisaation tarpeiden mukaisesti.
1. Ennen ensimmäistä työpajaa – ajattelun virittäminen
Valmennus alkaa kevyellä ennakkokyselyllä.
Osallistujat kuvaavat työtilanteita, joissa haluaisivat hyödyntää tekoälyä tehokkaammin, esimerkiksi kokouksissa, raportoinnissa, rekrytoinneissa tai strategiatyössä. He arvioivat myös oman tekoälyosaamisensa tason ja toimittavat mahdollisuuksien mukaan taustamateriaalia.
Ennakkovastausten pohjalta laadin tiivistelmän, joka käydään läpi ensimmäisen työpajan alussa. Tämä on tärkeä vaihe, koska sen perusteella työpajojen sisältö räätälöidään juuri kyseisen ryhmän todellisiin tarpeisiin.
Ennakkokyselyn yhteydessä osallistujat saavat myös lyhyen ajattelutekstin luettavaksi. Sen tarkoitus ei ole opettaa teknologiaa, vaan herättää ajatuksia siitä, miten tekoälykielimallit vaikuttavat työhön, päätöksentekoon, arvoihin ja viestintään.
2. Työpaja 1 – realismi ja välitön konkretia
Ensimmäinen työpaja ei jää teoreettiselle tasolle.
Aluksi käydään läpi ennakkovastausten tiivistelmä ja siitä nousevat teemat. Sen jälkeen siirrytään realistiseen tarkasteluun siitä, miten tekoälykielimallit vaikuttavat työhön juuri nyt.
Käsittelemme konkreettisesti:
- mitä mahdollisuuksia kielimallit tuovat ajansäästöön ja työn laatuun
- mitä uhkakuvia ja riskejä niihin liittyy
- missä piilee niin sanotun laiskan käytön vaara
- miten tekoäly vaikuttaa arvoympäristöön
- miten se muuttaa viestinnällistä ympäristöä
Tavoite on realistinen ymmärrys, ei hype eikä pelottelu.
Tämän jälkeen siirrytään heti käytäntöön.
Työpajan alussa jokainen osallistuja mukauttaa oman tekoälysovelluksensa juuri omaan käyttäjäprofiiliinsa. Minulla on tähän selkeä konsepti, jonka avulla sovellus rakennetaan systemaattisesti tukemaan juuri kyseisen henkilön roolia, ajattelutapaa ja tavoitteita.
Kun mukautus tehdään laadukkaasti, vastausten laatu paranee välittömästi. Tämä on usein osallistujille konkreettinen oivallushetki.
Työpajassa harjoitellaan sovelluksen käyttöä todellisissa työtilanteissa, tuotetaan tekstejä, taulukoita ja analyysejä, ja testataan käytännössä, miten ajattelun laatu voidaan säilyttää ja jopa vahvistaa.
Työpajan päätteeksi annetaan pieni välitehtävä sekä käytännönläheinen promptausopas työkaluksi.
3. Työpajojen välissä – tekoälyklinikka
Ensimmäisen ja toisen työpajan väliin kuuluu Teamsissa toteutettava tekoälyklinikka.
Klinikan tarkoitus on tarjota tila kysymyksille, joita arjessa väistämättä syntyy. Osallistujat voivat tulla keskustelemaan avoimesti esiin nousseista haasteista, epävarmuuksista ja havainnoista.
Kysymykset kootaan yhteen ja klinikan jälkeen lähetän kaikille osallistujille tiivistelmän keskeisistä kysymyksistä ja vastauksista.
Tämä vaihe syventää oppimista merkittävästi. Usein tärkeimmät oivallukset syntyvät juuri työpajojen välissä, kun teoria kohtaa arjen.
4. Työpaja 2 – syventäminen ja agenttiajattelu
Toisessa työpajassa puretaan käyttökokemukset. Käydään läpi, mikä toimi, mikä jäi epäselväksi ja missä laatu vaihteli.
Sen jälkeen siirrytään syvemmälle.
Käsitellään:
- agenttien hyödyntämistä ja rakentamista
- monivaiheisia promptitekniikoita
- liitteiden ja vertailujen hyödyntämistä
- arvojen kytkemistä analyysiin
- kilpailija-analyyseja
- ideointimenetelmiä, kuten kuuden hatun ajattelua
Tavoitteena ei ole vain käyttää sovellusta, vaan ymmärtää, miten ajattelua voidaan ohjata ja jäsentää laadukkaasti.
5. Työpajan jälkeen – muistutus ja jatkovinkit
Toisen työpajan jälkeen osallistujat saavat materiaalin lisäksi lyhyen kirjoituksen, jossa kiteytetään:
- mitä ei pidä ulkoistaa tekoälylle
- mitkä ovat kolme merkkiä ajattelun passivoitumisesta
- miten varmistaa laadukas ja vastuullinen käyttö
Tämä toimii muistutuksena ja käytännön tukena arjessa.
6. Seurantavaihe 3–4 kuukauden kuluttua
Jos valmennukseen sisältyy follow up -työpaja, sitä ennen osallistujille lähetetään reflektioteksti, jossa pysähdytään kysymään:
- mikä on oikeasti muuttunut
- missä laiska käyttö on hiipinyt takaisin
- miten sävy ja arvokeskustelu ovat kehittyneet
Seurantakeskustelu ei ole tarkastus, vaan ajattelun uudelleenkirkastus.
Ydin
Valmennus ei ole pelkkä Copilot- tai ChatGPT-koulutus eikä kielimallien tekninen opastus.
Se on ajatteluprosessi, jossa yhdistyvät:
- realistinen ymmärrys teknologian vaikutuksista
- konkreettinen käytännön osaaminen
- arvojen ja viestinnän tarkastelu
- sekä vastuullinen johtaminen
Tämä kehikko räätälöidään aina kohderyhmän mukaan, mutta perusrakenne pysyy.
Tekoäly muuttaa työtä, mutta vielä enemmän se muuttaa tapaa ajatella.
Ehkä tärkein kysymys ei ole, mitä teknologiaa käytämme.
Ehkä tärkein kysymys on, miten haluamme ajatella yhdessä.