Haastattelin Atte Jääskeläistä huhtikuussa ilmestyvään Arvovalta-kirjaan. Pohdimme viestinnän murrosta ja sen muuttumista kahden ihmisen keskusteluista leiritulien äärellä monipolvisiksi verkostojen kommunikaatioiksi. Atte on pitkän linjan media-alan ammattilainen, joka toimii nykyisin työelämäprofessorina ja viestintäalan yrittäjänä.
MUUTAMA TUHATTA VUOTTA SITTEN VIESTINNÄN PARADIGMA oli se, että kaksi ihmistä keskustelivat keskenään. Joskus keskusteltiin ryhmässä leiritulen äärellä ja hakattiin kiviin tekstejä, mutta juuri muuta viestimistä ei ollut. ”Sen jälkeen todellinen joukkoviestintä syntyi 1800-luvulla, kun joku keksi laittaa painokoneen perään höyrykoneen tai sähkömoottorin. Syntyi myös liiketoimintainnovaatio, kun oivallettiin, että lehteen voi myydä ilmoituksia. Se käynnisti prosessin, jonka myötä sanomalehden kuluttajahinta aleni merkittävästi. Sitä ennen vain varakkailla oli varaa tilata sanomalehti. Silloin syntyi joukkoviestintä sen perusmuodossaan”.
ATTE POHTI, MITÄ TAPAHTUI 1995, kun internet tuli laajasti kansalaisten käyttöön. Kaikille tuli pääsy tiedon äärelle. Desktopin ja mobiilin jälkeen syntyi sosiaalinen media ja lopulta neljäntenä viestinnän digitalisena murroksena tekoäly sekä data. ”Vuorovaikutussuhteet ovat nykyisin niin monisäikeisiä, että niitä ei pystytä oikein millään lukumäärällä kuvaamaan”.
KAIKKI NÄMÄ VIESTINNÄN PARADIGMAT – yhdeltä yhdelle, yhdeltä monelle ja monelta monelle – ovat edelleen voimassa. ”Kyse on hyvin monimutkaisesta systeemistä, jossa mikä tahansa viestintäyhteys on mahdollinen ja sisältää myös vanhat paradigmat, sekä niiden mukaisen toimintalogiikan. Viestinnän päätepisteissä on aina ihminen. Yksi henkilö voi viestiä miljoonille, tai miljoonat voivat viestiä yhdelle tai miljoonille. Viestintäympäristöstä on siis rakentunut käytännössä ihmisvoimin hallitsematon kokonaisuus. Voimme vain lisätä joitain todennäköisyyksiä, että se toimii ja onnistuu”.
JOUKKOVIESTINTÄ ALKOI MUUTTUA ajattelultaan kohderyhmittäiseksi. Aten mielestä viestinnän suurin paradigmamuutos elinaikanamme on tullut tekoälyn ja datan hyödyntämisestä. ”Viestintä ei ole enää joukkoviestintää samansisältöisenä suurille joukoille, vaan joukkoviestintää, joka adaptoidaan vastaanottajan mukaan yksilöllisesti. Silloin voi automaattisesti tunnistaa vastaanottajan persoonallisuuden ja räätälöidä viestin, jotta sen vaikuttavuus kyseiselle henkilölle on mahdollisimman suuri”.
TELEVISIO ON SEGMENTOITUNUT siten, että on tullut digitaalitelevisio ja kanavia on enemmän kuin aiemmin. ”Oikeastaan ei ole pitkä aika siitä, kun Suomessa oli neljä tv-kanavaa, joista Nelonen tähtäsi 35-vuotiaisiin naisiin ja kaikki muut tähtäsivät kaikkiin kohderyhmiin. Radiokanavat edustavat segmentointia, mutta personoituva digiradio, kuten Spotify, valitsee sinulle biisejä ja siellä on myös sosiaalinen ulottuvuus, jolloin voit seurata muiden biisilistoja ja jakaa niitä verkostoillesi”.
MITEN ESTETÄÄN SE TUNNE, että viestintä vaikuttaa päälle liimatulta? ”Oleellista ja melko harvinaista on kyky puhutella ihmistä tavalla, joka vaikuttaa henkilökohtaiselta, vaikka se olisikin massaviestintää”. Tästä pääsimmekin Aten kanssa siihen, että johtajien tulee hyväksyä se, ettei nykyistä johtamisympäristöä pysty kontrolloimaan, mutta sen lainalaisuuksia tulee ymmärtää. Itse ajattelen, että voimme kontrolloida vain sitä, mitä itse viestimme.
VIESTINNÄLLÄ EI OLE MERKITYSTÄ, ELLEI vastaanottavassa päässä ole ihmistä. ”Vaikuttavuus syntyy vasta, kun vastaanottajaa saa viestin ja prosessoi sen tavalla tai toisella”. Viestintäketjut voivat rakentua useamman median kautta. Esimerkiksi perinteisen median linkki jaetaan sosiaalisessa mediassa ja se ajautuu sieltä yksilölle. ”Viestintä päätyy lopulta ihmiseltä ihmiselle monipolvisen algoritmisesti ohjatun todellisuuden kautta”.
Haastattelun voit lukea kokonaisuudessaan huhtikussa 2020 ilmestyvästä Arvovalta-kirjasta.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
