Nyt puhutaan enemmän arvoista kuin koskaan. Samalla kansakunnat, puolueet, yritykset, muut yhteisöt ja yksilöt ovat ehkä enemmän arvohetteiköissä kuin koskaan aiemmin.

Arvoille on syntynyt uudenlaista valtaa

Vaikka meillä kaikilla on rakentunut jonkinlainen arvopohja ja teemme tiedostamattammekin päivittäisiä arvovalintoja, arvot ovat melkoisen vaikeita asioita sanoitettaviksi. Kirjoittaessani Arvovalta-kirjaa, jouduin pohtimaan asiaa paljon. Havaitsin arvoilla olevan yllättävän paljon valtaa. Juuri sen takia, että ne vaikuttavat yksilöiden ja yhteisöjen päätöksiin niin paljon.

Tätä artikkelia kirjoittaessani olen juuri lukenut Kirsi Pihan ja Hanna Gullichsenin ilmoittaneen eroavansa Kokoomuksen kuntavaaliehdokkuudesta. Molemmat kertoivat syiksi arvoihin liittyvät ristiriidat.

Erityisesti yhteisöjä arvioidaan, mitataan ja haastetaan arvojen näkökulmasta tulevaisuudessa yhä enemmän. Arvot vaikuttavat siihen, keiden kanssa halutaan tehdä työtä, keneltä ostaa palveluita ja keitä äänestää valta-asemiin.

Arvoihin liittyy paljon haasteita

Paljon puhutaan siitä, miten arvot ovat kaiken johtajuuden pohjana. Ajattelen myös itse niin. Ehkäpä arvot ovat kuitenkin johtajuuden vaikein asia. Olen erilaisten yhteisöjen arvosparrauksissa havainnut ainakin seuraavia haasteita:

  • Arvot eivät ole meille yksilöinä kovinkaan kirkkaita, vaan hataria ajatuksia ja mielipiteitä
  • Meidän on vaikea kuvata arvojamme konkreettisesti ja viestiä niistä ymmärrettävästi
  • Yhteisöt rakentuvat yksilöistä, joilla on paljon erilaisia arvolatauksia
  • Yhteisöissä ei osata eikä uskalleta tehdä valintoja arvoista, koska halutaan miellyttää useampia tahoja
  • Arvoista muodostuu helposti päälleliimattuja yleislauseita, jotka eivät edusta oikestaan mitään valintoja
  • Valitaan yhteisöille niin monta arvoa, etteivät ne enää erota eivätkä sitouta
  • Arvoja ei pidetä yhteisössä kovin tärkeänä teemana

Arvojen tulisi edustaa valintoja

Ehkä yksi suurimmista haasteista on se, että ”arvokehikkoon” haluttaisiin yhteisöissä valita kaikenlaisia arvoja, koska ne ovat tärkeitä asioita ja pelätään, että menetetään suosiota, jos tehdään selkeitä valintoja.

On myös hyvä pohtia, menevätkö arvot ja tavoitteet keskenään sekaisin? Tai onko arvoja yksinkertaisesti liikaa? Sen sijaan, että listaamme 8-10 arvoa, voisiko vain pari ydinarvoa riittää, kun ne olisivat mahdollisimman konkreettisia ja osoittaisivat, että kyse on valinnoista?

Vaihtoehtona valita vain yksi ydinarvo

Vaikka olen käyttänyt paljon aikaani arvojen pohdintaan ja niiden sparraamiseen, eivät arvot ole itsellenikään helppo asia. Kuitenkin sidosryhmämme odottavat, että meillä olisi yhteisöinä ja yksilöinä kyky kuvata arvojamme. Olen päätynyt omassa ”nakkikioskissani” Johtaja on Media! -toiminnassa vain yhteen ydinarvoon – valmennettavien kunnioittavaan kohteluun.

Kaikkien, jotka ovat mukana palvelemassa asiakkaitani, tulee jakaa tuo arvo. Se tarkoittaa konkreettisesti sitä, ettei esimerkiksi viestintävalmennuksissa ketään ”kyykytetä”, eikä aseteta toisten edessä noloon tilanteeseen. Se on valinta ja mielestäni tärkein asia, jonka täytyy kaikissa asiakastilanteissa toteutua. Muut toimet tukevat sitä arvoa.

Tämä tapa ei varmastikaan käy kaikkiin yhteisöihin, mutta olkoot se yksi esimerkki siitä, että arvoja voi ajatella monin tavoin.

Arvot tulevat puheissa esiin hyveiden kautta

Arvot mielletään keskusteluissa helposti jopa yleviksi asioiksi. Ehkä se johtuu siitä, että arvoista puhutaan pääosin myönteisten tai yleensä yhteiskunnallisesti hyväksyttävien hyveiden kautta. En ole vielä nähnyt yhteisöä, joka kertoisi arvoikseen asioita, joita ei pidetä yleisesti myönteisenä. Esimerkiksi ”olemme ahneita” tai ”yrityksemme tähtää itsekkääseen menestykseen”, loistavat poissaolollaan, vaikka saattavat pitää todellisuudessa paikkansakin. Arvojen kanssa tulisi kuitenkin olla rehellinen, koska ristiriita puheiden ja tekojen välillä rapauttaa luottamusta ja mainetta.

Arvoja voi käyttää myös toista vastaan

Arvoihin liittyen on myös tärkeää pohtia, ettemme käytä niitä väärin, emmekä niele niiden käyttöä kaikissa tilanteissa pureksimatta ensin. Arvot voivat nimittäin olla myös tapa puolustaa omia kyseenalaisia valintoja tai saattaa toinen osapuoli huonoon valoon. On esimerkiksi helppoa perustella omaa toimintaa sillä, että arvot eivät kohdanneet, vaikka kyseessä olisikin oma tapamme välttää vastuun kantamista.

Voimme myös nostattaa vaivihkaa omaa statustamme kuvaamalla sitä, miten emme hyväksy arvojemme takia toisen osapuolen toimintaa. Voimme helposti uhriutua käyttämällä arvoja vipuvälineenä. Nämä ovat hyvin inhimillisiä tilanteita ja arkisia vaaran paikkoja itse kullekin. Kuitenkin monessa tilanteessa arvoristiriidat voivat olla juuri se asia, josta täytyy uskaltaa puhua. En viittaa mihinkään yksittäiseen tapaukseen, vaan suositan itseänikin katsomaan peiliin kysymyksen ääressä.

Aidot arvot ovat nyt arvokkaita

Ehkä mullistuva maailma tarvitsee juuri nyt tämän ajan, jolloin etsimme arvojamme yhteiskuntina, yhteisöinä ja yksilöinä.  Arvoilla on paljon valtaa ja niistä voi saada merkittävästi tukea, turvaa ja selkeyttä. Arvot kannattaa ottaa vakavasti ja panostaa niiden valintaan sekä terävöittämiseen.

Aidot arvot ovat nyt arvokkaita. Toivotan onnea ja menestystä niiden löytämiseen! Olen itse samalla matkalla.

Kirjoittajasta:

Jukka Saksi     

viestintävalmentaja ja tietokirjailija

+358405018357

jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

Auttaa kiteyttämään arvoja ja viestimään luottamusta herättävästi. Konsultoi työyhteisöjä osallistamisen prosesseissa.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut 15 vuotta esimies- ja johtamistehtävissä ennen siirtymistään viestintäyrittäjäksi. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA-tutkinnon ja väitellyt tohtoriksi johtajuudesta. Väitöskirja finanssialan johtajuuden murroksesta (2013).

Löytyy somesta nimellä @JukkaSaksi. Linkit kaikkiin sisältöihin löytyvät täältä.

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.