Mediallistuminen luo organisaatioille uudenlaisia johtajuuden haasteita. Mediallistuvassa toimiympäristössä yrityksistä, niiden avainhenkilöistä, tuotteista ja palveluista käydään keskustelua monella rintamalla, enemmän kuin koskaan aiemmin. Oikeastaan kaikki tiedon tiet johtavat Googleen. Digitaaliset ja analogiset verkostot jakavat sisältöjä ja sosiaaliset mediat toimivat yhä kasvavina media-alustoina. Organisaatioiden omat mediat pyrkivät kertomaan tarinaansa omista lähtökohdastaan. Perinteinen media saa syötteitä kaikista edellä mainituista ja tarjoaa sisältöjä jaettavaksi muihin mediallistumisen elementteihin. Kaikki elementit linkittyvät toisiinsa, ja siitä sekasorrosta tulisi jokaisen toimijan löytää oma luonteva paikkansa huomion ja luottamuksen synnyttämiselle.
Ylimmältä johdolta puuttuu yhteinen tulkinta mediallistumisesta
Ilmiönä mediallistuminen on ylimmän johdon agendalla, koska se koskettaa kaikkia organisaatioita. Havaintojemme mukaan hallituksilla ja johtoryhmillä on haasteita luoda mediallistumisen strategisesta roolista yhtenäistä näkemystä. Ilmiön kokonaiskuvaa ei hahmoteta, vaan johtopäätöksiä tehdään huomioimalla ainoastaan osa sen elementeistä, esimerksi pohtimalla yrityksen suhdetta ainoastaan mediaan tai sosiaaliseen mediaan. Samalla ulkoistetaan vastuu teemasta tukifunktiolle. Koska jaettua tulkintaa ei ole, ei konkreettisia päätöksiäkään kyetä tekemään suhteessa ympäröivään ilmiöön. Se ei kuitenkaan poista mediallistumisen vaikutuksia organisaatioon. Riskit ovat edelleen olemassa, ja mitä pahinta, ne tulevat useimmiten yllätyksinä. Myöskään ilmiön potentiaalia ei osata systemaattisesti hyödyntää.
Mediallistumis-analyysi tarjoaa pohjan päätöksenteolle
Suosituksemme on, että ylin johto ottaisi mediallistumisen tosissaan ja analysoisi sen ydinvaikutukset suhteessa yhtiön ja sen avainhenkilöiden maineeseen, kasvuun, työnantajakuvaan ja luottamukseen. Analyysin voi toteuttaa esimerkiksi kolmivaiheisesti, kuten Johtaja on Media! -konseptissa tehdään. Ensimmäisessä vaiheessa luodaan ymmärrys mediallistumisesta ilmiönä sekä siihen liittyvistä käsitteistä. Samalla kartoitetaan organisaation johtajuusviestinnällisen profiilin nykytila. Nykytila visualisoidaan nelikenttään, jonka muuttujat ovat reaktiivinen palvelija – aktiivinen auttaja ja yksilöllinen tiedonvälittäjä – dialoginen joukkue. Yrityksen profiili hahmotetaan suhteessa näihin muuttujiin, ja samalla arvioidaan nykytilaan liittyiä riskejä ja mahdollisuuksia. Tulokset saadaan tiiviissä työpajoissa, joissa kysellään ja tulkitaan osallistujien näkemyksiä ja kokemuksia.
Ymmärrys nykytilasta mahdollistaa näkymän tavoitetilasta
Analyysin toisessa vaiheessa määritellään organisaation johtajuusviestinnällinen tahtotila samoilla muuttujilla kuin lähtötila-analyysissa. Sen onnistuminen edellyttää yhteistä näkemystä tärkeimmistä sidosryhmistä sekä heille halutusta ydinviestistä. Tahtotilan kiteytys tapahtuu samalla metodilla kuin nykytilan, ja se visualisoidaan samaan nelikenttään nykytilan kanssa. Se johtaa analyysin kolmanteen vaiheeseen, jossa luodaan tiekartta tarvittavaan muutosmatkaan.
Viestinnän mittaaminen edellyttää systemaattisuutta ja näkemystä
Kokemuksemme mukaan viestinnän mittaaminen ja lisäarvoa tarjoava analyysi edellyttää strategista ymmärrystä mediallistumisen vaikutuksista, analyysityökalujen soveltamista, näkemystä organisaatiokohtaisesta kysymyksenasettelusta, kykyä yhdistää saatu tieto johtajuuden toimintalogiikkaan ja kokemusta johtajuusviestinnän kehittämiseen vaadituista valmennusmetodeista. Kombinaatio on siis haastava, mutta niin on teemakin. Kukaan tuskin kykenee analyysiä uskottavasti yksin toteuttamaan. Me toteutamme sitä yhdessä partnerini Jarmo Rosenbergin kanssa. Jarmo tuo komboon yritysjohtamisen, yrityskulttuurin, median ja tutkimuksellisen osaamisen. Minun roolini on ymmärtää mediallistumista ja johtajuutta, tarjota johtajuusviestinnän valmennuksellinen näkemys sekä tiedostaa organisaatioiden viestinnälliset kipupisteet.
Mediallistuminen tulee vahvistumaan ilmiönä
Jokainen organisaatio kohtaa mediallistumisen omista lähtökohdistaan ja luo halutessaan analyysin toteutustiiminsä omalla tavalla. Kyse on strategisesti merkittävästä aiheesta, joten suosittelen tarttumaan siihen vakavuudella. Aika ei tule poistamaan ilmiötä, vaan se päinvastoin vahvistuu. Asiantuntevasti toteutettuna analyysi tarjoaa mahdollisuuden ottaa tulevaisuus paremmin omiin käsiin ja hallita siten tehokkaammin riskejä. Samalla hyödynnetään muuttuvia johtajuuden mahdollisuuksia. Mikäli aihe herätti mielenkiintosi, kerromme mielellämme lisää havaintoja ja kokemuksia siihen liittyvistä haasteista sekä mahdollisuuksista. Yhteystietoihimme pääset tästä.
Jos haluat tutustua analyysiin, löydät lisätietoa täältä.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös blogi: 7 strategista kysymystä yrityksen johdolle.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
