Jo ennen internetin ja some-kanavien tuloa, oli eri toimialoilla tunnistettavia henkilöitä, joita pyydettiin puhumaan seminaareihin, joita haastateltiin mediaan ja joilta haluttiin ostaa konsultaatiota. Mediallistuminen on monipuolistanut ilmiönä henkilöbrändien synnyttämistä ja vahvistamista aivan eri tasolle. Mahdollisuudet tuottaa itse sisältöä, ovat mullistaneet koko viestinnän kentän. Monessa yrityksessä mietitään nyt, miten henkilöbrändejä voidaan vahvistaa, mitä riskejä siihen liittyy ja mikä hyötyä vahvemmista henkilöbrändeistä yritykselle on. Iso kysymys on, palveleeko henkilöbrändeihin panostaminen yhtiön tavoitteita ja vahvistaako se sen arvoa?

”Katsokaa minua” vai ”katsokaa tätä asiaa”

Jakaisin henkilöbrändin rakentamisen ideologian kärjistetysti kahteen ääripäähän. Ensimmäisessä keskitytään kertomaan omista onnistumisista, kehumaan omaa yritystä ja nostamaan omaa persoonaa näkyville mahdollisimman paljon. Sisällön keskeinen ydinviesti on omasta toiminnasta ja elämästä kertominen, ajatuksella ”katsokaa minua”. Toisessa tavassa panostetaan asiantuntijuuden jakamiseen ja kohderyhmien auttamiseen heidän ongelmissaan, pyritään oivalluttamaan kohderyhmää, jolloin ydinviestiksi muodostuu enemmänkin ”katsokaa tätä asiaa”.

Sisällöntuotanto tähtää kohderyhmien palvelemiseen

Uskon, että molemmilla tyyleillä voi menestyä ja päästä tavoitteisiin. Itse kannustan valmentamiani johtajia sekä asiantuntijoita käyttämään jälkimmäistä tapaa. Se on myös oma tavoitteeni sisältöjä jakaessani. En välitä julkisuudesta, mutta toivon olevani tunnistettu asiantuntija kohderyhmissäni. Sitä samaa pääosin b2b-päättäjät tavoittelevat ja siihen myös asiantuntijabrändi -valmennuksissamme tähdätään. Jotta asiantuntijaorganisaation olisi helpompi myydä palveluitaan ja niiden osaamista osattaisiin kysyä, ovat kasvolliset osaajat tärkeitä. Havaintojeni mukaan se on myös luontevampaa suomalaisille, fokusoida palvelemaan viestinnän avulla toisia asiapohjalta. Jälkimmäinen tapa jättää myös suuremman lisäarvon työnantajayritykseen, koska huomio ei kiinnity niin paljoa henkilön omaan statukseen, vaan kohdistuu hänen kauttaan asiantuntijuuden teemoihin.

Kasvollisuus liittyy vastuullisuuteen

Vaikka sisällöntuotanto tähtää kohderyhmien palvelemiseen ja asiantuntijuudella auttamiseen, tarvitaan  viestintään mukaan persoona, eli puhutaan kasvollisesta johtajuus- tai asiantuntijaviestinnästä. Kasvollisuus ei tarkoita kuitenkaan sitä, että viestijän tulisi kertoa henkilökohtaisista asioistaan, mikäli hän ei halua sitä tehdä. Kasvollisuus on osana vastuullisuutta, tuoden esille, että viestin ja näkemyksen takana on joku tunnistettava henkilö. Myös organisaation tiedotemaista viestintää tarvitaan, mutta yksilöt ovat pääosin 6-8 krt korporaatiota kiinnostavampia. Siksi vahvoista henkilöbrändeistä on yrityksille hyötyä suuremman huomion ja vahvemman luottamuksen rakentajina.

Uskottava ja kiinnostava henkilöbrändi vahvistaa työnantajamielikuvaa

Mitä hyötyjä henkilöbrändeistä yritykselle voi olla? Ensinnäkin uskottavat ja positiiviset henkilöbrändit vahvistavat kiinnostavaa työnantajamielikuvaa. Potentiaalisia työntekijöitä kiinnostaa tietää, minkälaista yrityksessä on työskennellä, mitkä arvot ohjaavat toimintaa, minkälainen työskentelykulttuuri siellä vallitsee ja miten henkilö voisi kehittyä työssään kyseisessä yrityksessä. Siihen jonkun tunnistettavan henkilön viestinnän seuraaminen voi tuoda paljon lisäarvoa. Riskinä on, että tunnistettavat henkilöbrändit vetoavat myös kilpailijatahoihin. Sen pelossa ei kuitenkaan kannata jättää potentiaalia hyödyntämättä, vaan tähdätä maineeseen, jossa yritys tunnistetaan oman markkina-arvon kasvattamisen alustana.

Asiantuntijuuteen pohjaava viestintä tähtää kohderyhmien auttamiseen

Oleellista erityisesti b2b-sektorilla on kyetä vastaamaan tärkeimpien sidosryhmien kysymyksiin niillä media-areenoilla, joilla kohderyhmät vaikuttavat sekä vaikuttuvat. Jollekin areena on oma media, kuten blogi, videosisältö tai kirja, jollekin sosiaalisen median määrätyt kanavat, joku panostaa seminaariesiitymisiin. Onnistuminen edellyttää sitä, että viestintätyyli soveltuu arvopohjaltaan kohderyhmän ajatuksiin,  tuottaa näkemyksellisyyttä, on helposti hyödynnettävässä muodossa ja osuu kohderyhmän tietoisuuteen. Vaikka ytimessä on asiantuntijuus, ei se kuitenkaan tarkoita, että viestintätyylin tarvitsee olla tylsä. Jokainen voi olla hyvä viestijä kun löytää itselleen luontevan tavan kommunikoida kohderyhmiensä kanssa. Silloin se myös toimii, eikä tunnu epämiellyttävältä.

Tähtääkö yrityksesi toimialan suunnannäyttäjäksi?

Suosittelen yritysjohtoa pohtimaan suhteensa henkilöbrändäykseen siitä näkökulmasta, mitä yritys tavoittelee, minkälaisen roolin se haluaa markkinassa ottaa. Jos tähtäimenä on toimialan puheenjohtajuus ja ajatusjohtajan rooli, täytyy kasvolliseen johtajuus- ja asiantuntijaviestintään panostaa paljon. Sidosryhmät, kuten asiakkaat ja henkilöstö haluavat näkemyksellisyyttä, konkreettisia vinkkejä ja apua päätöksentekoonsa. Sitä kautta myös myynti helpottuu. Henkilöbrändin vahvistamiseen voi tehdä itse paljon, mutta loppupelissä kohderyhmäsi nostavat sinut brändiksi, mikäli siihen on katetta, eli olet kyennyt auttamaan heitä. Sitä kautta kehittyy lopulta vahva asiantuntijabrändi. Siitä ollaan valmiita myös maksamaan.

Hyödynnä sisältöjämme ja varaa maksuton puhelinsparraus

Tutustumalla muihin blogisisältöimme saat vinkkejä siihen, miten sidosryhmien huomio ja luottamus ansaitaan. Kerron mielelläni kokemuksia johtajien ja asiantuntijoiden matkasta hyvin viestiviksi sidosryhmien palvelijoiksi. Varaa linkistä 15 minuutin maksuton puhelinsparraus! 

Videolla on kiteytetty vinkit ja askelmerkit vahvan asiantuntijabrändin rakentumiseen.

 

Varaa maksuton puhelinsparraus

Jukka Saksi
toimitusjohtaja, KTT, MBA

+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
@JukkaSaksi

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA