9 vinkkiä saada johto ja asiantuntijat viestimään

By |2018-11-20T09:53:28+00:00marraskuu 20th, 2018|Artikkelit|

Aika moni viestintäjohtaja on pyytänyt meiltä vinkkejä siihen, kuinka organisaation johto ja keskeiset asiantuntijat saataisiin mukaan kasvolliseen viestintään. Onhan se keskimäärin 6-8 krt kiinnostavampaa kuin korporaatiomainen viestintä. Listasimme kokemuksemme mukaan 9 keskeistä pointtia, jotka tulee ratkaista.

1) Miksi viestisin?

Syitä viestimättömyyteen on lukuisia. Moni kokee, ettei ehdi töiltään viestiä, ei koe viestinnän kuuluvan omaan työkuvaan, jolloin ulkoistaa viestinnän muille. Ei ole itsestään selvää, että kaikki organisaatiossa ajattelisivat johtajuus- ja asiantuntijuusviestinnän merkityksestä samoin. Tarvitaan syy miksi? Tässä johtoryhmän yhteinen näkemys merkityksellisyydestä on keskeinen ja sieltä se skaalautuu läpi organisaation.

2) Mikä on organisaatiomme ydinviesti?

Moni kokee esteeksi sen, ettei tiedä mitä viestisi. Organisaation ydinviesti sidosryhmille ei ole läheskään kaikille selkeä. Ylin johto saattaa elää kuplassa, jonka mukaan kaikki organisaatiossa ovat sisäistäneet arvot, strategiset tavoitteet sekä ydinviestin, jota organisaatio haluaa sidosryhmilleen välittää. Kun koko organisaation ydinviesti on selkeä, voi jokainen löytää oman tapansa tukea sitä henkilökohtaisella viestinnällään.

3) Millä media-areenoilla kannattaa viestiä?

Johtajuus- ja asiantuntijuusviestintää toteutetaan muuallakin kuin Linkedinissä tai Twitterissä. Mediallistuminen koostuu viidestä media-areenasta,

  • organisaatioiden omat mediat (esim blogit, www-sivut, oppaat, kirjat, asiakaslehdet)
  • perineinen media (ansaittu, ostettu ja riippumaton)
  • sosiaalinen media (eri kanavat omine kulttuureineen)
  • verkostot ja sidosryhmät (fyysiset ja digitaaliset)
  • Google (ostettu ja ansaittu näkyvyys)

Kaikilla areenoilla on käytännössä mahdotonta olla jatkuvasti esillä, joten kannattaa fokusoida viestintää sinne, missä tärkeimmät sidosryhmät viettävät aikaansa. Media-areenat linkittyvät vahvasti toisiinsa, jolloin yhden areenan kautta viesti saattaa tavoittaa kaikki muut areenat ja olla siten vaikuttava.

4) Millä sävyllä viestin?

Se, minkälaisella sävyllä viestii, kannattaa suhteuttaa organisaation sekä omiin arvoihin. Jos ne ovat vahvasti ristiriidassa, ei myöskään viestinnällä saavuteta haluttuja tuloksia. Esimerkiksi Johtaja on Media! -tiimin arvona on rakentavuus. Se tarkoittaa, ettemme hauku julkisesti mitään yksittäistä tahoa, vaan nostamme epäkohtia esille ilmiöiden ja teemojen kautta. Se on meidän valintamme ja arvomme. Jokaisella on omansa.

5) Minkälaisia sisältöjä tuotan?

Suosittelemme käyttämään sellaisia sisältöjä, joissa yhdistyvät omat vahvuudet sekä keskeisten sidosryhmien huomioiminen. Esimerkiksi me kirjoitamme paljon blogeja sekä blogihaastatteluja. Olemme saaneet palautetta, että keskeinen sidosryhmämme ylin johto pitää niitä sopivina sisältöinä hakea näkökulmia ja ideoita johtajuusviestintäänsä. Sinulle saattaa soveltua blogit, some-keskustelut, kirja, puheet, podcastit, videot, yleisöosastokirjoituset, mediahaastattelut tai jotain siltä väliltä. Organisaatiossa kannattaa sisällöntuotantoa roolittaa vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan.

6) Viestintää yksin vai tiimissä?

Jollekin viestinnän esteeksi muodostuu se, että kokee jäävänsä sen kanssa yksin. Suosittelemme, että organisaatiossa pohditaan johtajuus- ja asiantuntijaviestintää enemmän tiimityönä. Kun organisaation johtajuusviestinnällinen profiilin tahtotila on määritelty aktiiviselle puolelle, kannattaa suunnittelua, ideointia ja toteutusta tehdä tiimimäisesti. Näin löydetään hyviä sisältöjä, uusia avauksia, sitoutetaan ja ymmärretään viestinnän rooli koko organisaation menestyksen kannalta.

7) Johtajuusviestinnän seuranta ja huomioiminen

Moni viestintään herännyt johtaja tai asiantuntija on palannut nopeasti vanhaan tyyliinsä, koska hänen viestintäaktiviteettejaan ei ole mitenkään huomioitu. Vaatii aluksi sinnikkyyttä ja uskoa omaan tekemiseen, että jaksaa harjoitella, tuottaa sisältöjä ja osallistua dialogiin. Tulokset eivät välttämättä tule hetkessä, mutta systemaattisuus ja asiakaslähtöisyys palkitaan. Sen vuoksi tarvitaan yhteiset pelisäännöt, tavoitteet, seuranta, tuki ja huomiointi. Johtamisen kultainen sääntö on, että sitä saa mistä palkitsee.

8) Onko johtajuusviestintä sisällytetty vuoden 2019 strategiaan?

Onko johtajuus- ja asiantuntijaviestintä sisällytetty organisaationne strategisiin tavoitteisiin vuodelle 2019? Se on edellytys päästä ensi vuonna sidosryhmien mielenmaisemaan. Vielä ehtii sen tehdä. Kysy meiltä vinkkejä ja referenssejä siitä, miten eri organisaatioissa on saatu avaintahoja viestimään niin, että se on luontevaa, mukavaa ja toimivaa. Tässä on viestintäjohtajalla iso rooli.

9) Johtajan oma esimerkki on keskeinen

Johtaja on media, halusi sitä tai ei. Ihmiset katsovat paljon esimerkkiä siitä, mitä johtajat tekevät tai jättävät tekemättä. Suuren palveluksen koko organisaatiolle tekee sillä, että ottaa johtajuusviestinnän osaksi omaa johtajuusfilosofiaa, auttaa sen kautta. Samalla nostaa omaa markkina-arvoaan.

Lataa maksuton opas ja kysy meiltä referenssivinkkejä!

Viestintäjohtajan opas

Jukka Saksi
toimitusjohtaja, KTT, MBA

+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
@JukkaSaksi

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA

Johtaja on Media! -kirja

Miten johtajista, asiantuntijoista ja organisaatioista on tullut medioita? Jukka Saksin teos palkittiin vuoden 2017 Kultasulka -kilpailussa hopeasulalla. Tutustu ja tilaa omasi!
TILAA KIRJA
Johtaja on Media! -kirja
close-link
Saammeko auttaa?

Varaa kanssamme maksuton 15 min puhelinsparraus.
Kerro johtajuusviestinnälliset haasteesi, kuuntelemme ja autamme eteenpäin.


KATSO VAPAAT AJAT
close-link