Uusia mainekriisejä nousee esiin tasaisin väliajoin. Nyt puhuttaa Katri Kulmunin tilanne, ensi viikolla otsikoissa on ehkä jo toinen henkilö, toinen johtamisen sektori ja toinen aihe.

MONI MAINEKRIISI OLISI ENNALTAEHKÄISTÄVISSÄ. Mainekriisi maksaa aina aikaa, vaivaa ja vie yleensä paljon rahaa. Monessa organisaatiossa panostetaan kriisiviestinnän koulutuksiin ja ajatellaan ylipäätään kriisiviestintää lähinnä reagointina mainetta haastaviin tilanteisiin. Joskus joudutaan vain reagoimaan, mutta haluaisin huomioida ennaltaehkäisyn mahdollisuudet. Olen kerännyt havaintoja, kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten mainetta haastaviin kriiseihin joutumista voidaan välttää. Taustalla tietysti ajatus siitä, että toimitaan lain ja etiikan puitteissa oikein. Kiteytän vinkit viiteen pääkohtaan:

1) USKALLA OLLA PROAKTIIVINEN. Jos henkilö/organisaatio joutuu selittely-moodiin, tulkitaan se helposti epäluotettavaksi ja saattaa nousta kysymyksiä, että onko yritetty peittää jotain. Proaktiivisuus vaatii rohkeutta, mutta sillä on suuret mahdollisuudet. Kun uskalletaan kertoa vaikeistakin asioista etukäteen, voidaan itse päättää sisällön laajuudesta, syvyydestä ja sävystä. Vaatii arviointia, että milloin proaktiivisuus on liian suuri riski tai mahdottomuus, esimerkiksi jonkun lainsäädännöllisen esteen vuoksi.

2) VIESTI KASVOLLISESTI. Kasvollinen viestintä on 6-8 krt kiinnostavampaa kuin organisaation viesti. Kasvollisuus tarkoittaa, että viestin takana on joku henkilö, joka kantaa sisällöstä persoonansa kautta vastuuta. Kasvollisuus rakentaa luottamusta ja luo mielikuvaa läpinäkyvyydestä, jolloin ei mennä korporaation taakse piiloon.

3) HAHMOTA SIDOSRYHMIEN ARVOT. On äärimmäisen tärkeää hahmottaa tärkeimpien sidosryhmien arvokäsitykset ja kyetä peilaamaan viestinnässään niihin. Asiakkaat, henkilöstö, yhteistyökumppanit  ja muut sidosryhmät tekevät 2020-luvulla enemmän arvopohjaisia valintoja kuin koskaan aikaisemmin. Johtajien ja organisaatioiden tulisi kyetä perustelemaan päätöksiään arvoilla ja kuvata arvojaan mahdollisimman konkreettisten toimien kautta. Näin vältetään, että niistä jää päälleliimattu ja falski maku.

4) OMA VIESTINTÄTYYLI. Omalla viestintätyylillä- ja sävyllä on valtavasti merkitystä sille, minkälaiseksi dialogi muodostuu. Suosittelen kertomaan ”totuuksien” sijaan havainnoista, kokemuksista ja näkemyksistä Niiden avulla vältetään turhaa vastakkainasettelua ja sitä kautta viestintäympäristö muodostuu rakentavammaksi. Erityisesti politiikassa kilpailijoiden suoranainen haukkuminen on asia, jonka suosittelisin vaihtamaan näkemykselliseen ja ratkaisukeskeiseen viestintään.

5) VIESTINTÄ TIIMITYÖNÄ. Onnistunut viestintä on harvoin yksilösuoritus. Mitä enemmän organisaation johtamiskulttuuriin sisältyy ajatus viestinnästä palveluna ja mitä enemmän viestintää ajatellaan tiimityönä, sitä suurempi mahdollisuus on rakentaa yhteisöstä mediaa, joka luo ympärilleen mielenkiintoa ja luottamusta. Roolitusten kautta löydetään jokaisella luonteva tyyli kommunikoida.

JOHDON YHTEINEN NÄKEMYS VIESTINNÄN ROOLISTA? Rohkaisen arvioimaan organisaation kulttuuria avoimesti, kannustaako se viestinnän hyödyntämiseen vai estääkö se sitä? Onko johdolla yhteinen näkemys siitä, mitä organisaatio haluaa olla viestijänä? Minkälainen rooli halutaan yhteiskunnassa ottaa ja mitä arvoja viestinnällä halutaan vahvistaa? Näihin suosittelen pohtimaan yhteisen linjan. Se heijastuu kaikkeen päätöksentekoon.

Jos haluat keskustella johtajuudesta, arvoista ja viestinnästä, jätä puhelinnumerosi tai mailiosoitteesi alla olevaan laatikkoon ja sinuun otetaan yhteyttä. Saatat olla myös kiinnostunut uudesta Arvovalta-kirjasta, jossa käsitellään näitä teemoja laajasti. Lisätietoa kirjasta löytyy arvovalta.fi. 

Jukka Saksi
toimitusjohtaja, KTT, MBA

+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
@JukkaSaksi

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA

Tilaa uutiskirje

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.