Olen saanut kouluttaa ja sparrata satoja esimiehiä ja asiantuntijoita viestinnän saralla. Saamieni palautteiden ja havaintojen pohjalta olen kerännyt TOP 10 syyt sille, miksi johtajat, esimiehet ja asiantuntijat eivät viesti. Lista ei ole aukoton, mutta olen sitä niin monta kertaa esitellyt isoillekin joukoille, että uskon sen edustavan keskeisiä viestinnän esteitä. Mukana myös vinkkejä esteiden taklaamiseen.

Aikapula

Tunne, ettei aika riitä viestimiseen, näyttää olevan selkeästi suurin este. Kyse on kuitenkin tunteesta. Kukaan johtaja tai asiantuntija ehtii tuskin tekemään kaikkea, mitä haluaisi työaikanaan tehdä, joten on fokusoitava tärkeimpään. Jos on löytänyt viestinnän hyödyt ja oivaltanut sen merkityksen kaiken muun työn edistämiseen, löytää myös viestinnälle aikaa.

Mistä viestisin?

Viestintäkoulutuksissa moni pohtii sitä, mistä kannattaisi tai mistä voisi viestiä. Koetaan, ettei ole mitään sopivaa viestittävää somessa tai omissa medioissa, kuten esimerkiksi blogeissa, podcasteissa tai videoissa. Suosittelen pohtimaan viestintää palveluna. Mitkä ovat sellaisia teemoja, jotka mietityttävät tai kiinnostavat tärkeimpiä sidosryhmiäsi? Rakenna niistä viestintäsi sisällöt, jolloin saat kohderyhmiesi huomion. Koulutuksissamme annamme 20 vinkkiä erilaisiin some-sisältöihin.

Pelko viestintävirheistä ja negatiivisista kommenteista

Nykyinen mediaympäristö näyttäytyy melko negatiivissävytteisenä ja varsinkin some-keskusteluissa näkee paljon kriittisiä mielipiteitä. Pelko siitä, että tekee itse viestinnällisiä virheitä, on yleinen. Varotaan, ettei jouduta joko virheiden tai muiden syiden takia negatiivisten keskusteluiden kohteeksi. Mainettaan on hyvä varjella, mutta metsä vastaa usein yleensä siten kun sinne huudetaan. Useimmiten keskusteluiden sävyyn voi vaikuttaa merkittävästi sillä, miten itse viestii. Virheet eivät ole vaarallisia, kun pyytää niitä anteeksi ja on viestinnässään toisia kunnioittava. Totuuksien sijaan suosittelisin kertomaan havaintoja, kokemuksia ja näkemyksiä. Arroganttius ei somessa toimi.

Viestiminen on noloa

Osa saattaa pitää aktiivista ja kasvollista viestintää jollain tavoin nolona, hävettävänä asiana. Tunne liittyy aika usein kulttuuriimme, joka ei ole kannustanut omien mielipiteiden esille tuomiseen eikä näkyvään viestinnälliseen rooliin. Tässäkin kohtaa pohtisin viestinnän tarkoitusta. Onko tavoitteena saada ihmiset huomioimaan sinut itsesi, vai asian, josta viestit? Kun tähtää viestinnällään sidosryhmien palvelemiseen, löytyy sille myös tarkoitus.

Sisältöäni ei huomioida eikä arvosteta

Tuntuuko sinusta, että nykyisessä klikkiympäristössä vain kohu-uutiset ja keveät huulenheitot saavat näkyvyyttä? Joissain tilanteissa näin varmasti onkin. On kuitenkin tärkeä huomioida, että kaikki eivät halua jättää verkossa ja somessa itsestään jälkiä, eivätkä reagoida näkyvästi sisältöihin. Ei kannata siis arvottaa omaa viestintäänsä pelkästään ulkoisten merkkien, kuten tykkäysten, kommenttien tai jakamisten määrällä, vaan hakea palautteita sisällöistä myös muilla tavoin. Vaikka kohderyhmäsi eivät näkyvästi reagoi viesteihisi, he ovat saattaneet ne kuitenkin noteerata. Mitä enemmän kykenet sisällöilläsi heitä palvelemaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä viestisi huomataan.

Laiskuus estä viestimisen

Jotkut ovat yksinkertaisesti sen verran laiskoja, etteivät vaivaudu käyttämään energiaansa ja aikaansa viestintään. Syy linkittyy pitkälti aikapulaan, eli ei ole oivallettu viestinnän hyötyjä, eikä ole löydetty itselle luontevia tapoja siihen. Kun sen löytää, tuntuu viestintä mielekkäältä ja huomaa positiiviset vaikutukset. Hyötyjen kautta vahvistuu myös motivaatio jatkaa.

Viestintä ei ole tärkeää

On edelleen johtajia ja asiantuntijoita, jotka suhtautuvat viestintään, erityisesti someen ylimielisesti. He ajattelevat, että some-viestintä kuuluu organisaatioissa viestintävastaaville ja he itse keskittyvät ns. ”oikeisiin töihin”. Vuonna 2020 on vaikeaa löytää työtehtävää, jossa some-viestinnästä ei olisi mitään hyötyä. Vähintäänkin sen avulla voi auttaa sidosryhmiä ymmärtämään, mitä, miksi ja miten ollaan jotain tekemässä.

Kulttuuri ja säännöt estävät viestimästä

Omien kokemusteni ja havaintojeni pohjalta uskon, että organisaation kulttuurilla on suurin vaikutus siihen, miten ihmiset hyödyntävät viestintää työssään. Organisaatioissa muistetaan pitkään esimiesten ja kollegoiden antamat kommentit, käskyt ja kiellot. Ne saattavat olla peräisin ajalta, jolloin sosiaalinen media oli vain Facebookin viihdekäyttöä. Nyt lähes kaikilla organisaatioilla some liittyy jo jollain tavoin asiakkaiden palvelemiseen. Onkin tärkeää, että työyhteisössä on yhteisesti jaettu linja siitä, minkälaiset arvot ohjaavat viestintää ja minkälaista viestintäkulttuuria toivotaan noudatettavan.

Ei osata käyttää viestintäalustoja

Vaikka digitaaliset viestintäalustat eivät ole kovin monimutkaisia, saattaa teknologia muodostua viestinnän esteeksi. On tärkeää luoda kulttuuri, jossa kenenkään ei tarvitse hävetä sitä, että kysyy apua teknisiin ja teknologisiin kysymyksiin. Jos apua ei saa työyhteisöstä, verkosta löytyy myös paljon maksuttomia oppaita ja vinkkitarinoita siihen, kuinka erilaisia some-kanavia voi hyödyntää tehokkaasti.

Viestintä ei kuulu työnkuviin eikä tavoitteisiin

Vaikka kaikki edellä mainitut esteet olisi taklattu, mutta viestinnän ei koeta kuuluvan työnkuvaan, ei siihen allokoida myöskään aikaa. Jos organisaatiossa toivotaan johtajilta ja asiantuntijoilta some-viestintää tai muuta sisällöntuotantoa, tulisi viestintätoimet sisällyttää työnkuviin. Silloin niihin liittyy selkeät tavoitteet, niihin saa tukea, niistä puhutaan esimiehen kanssa ja niistä palkitaan. Tähän liittyy organisaatioissa vielä valtavasti potentiaalia.

Kaikki edellä mainitut viestinnän esteet kiteytyvät siihen, että hahmotetaan viestinnän merkitys ja rooli. Kun organisaatiossa sisäistetään se, miten kukakin voi viestinnällään palvella ja auttaa, löydetään myös tapoja sen toteuttamiseen. Välillä kannattaa kysyä tärkeimmiltä sidosryhmiltään, minkälaista viestintää he odottaisivat. Arvot ja kulttuuri antavat parhaimmillaan niihin kysymyksiin vastauksia.

Tutustu koulutuksiin

Jukka Saksi
toimitusjohtaja, KTT, MBA

+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
@JukkaSaksi

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA